HS: Oikeustieteilijöiltä kipakka viesti hallitukselle – valmiuslaki olisi parempi vaihtoehto kuin tartuntatautilain muuttaminen "valmiuslain sekundaversioksi"

Helsingin Sanomien haastattelemat oikeustietelijät pitäisivät nykyisessä koronatilanteessa valmiuslakia parempana vaihtoehtona kuin hallituksen tekemiä tartuntatautilain muutoksia.

– Pidän nykyisessä tilanteessa valmiuslain uutta käyttöönottoa puhtaasti tartuntatautikriisin nojalla parempana kuin tartuntatautilain muuttamista valmiuslain sekundaversioksi, josta puuttuisivat valmiuslain hyviksi osoittautuneet demokratian ja oikeusvaltion takeet, toteaa Oxfordin yliopistossa Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessorina työskentelevä Martin Scheinin Helsingin Sanomille.

– Normaalioloissa lainsäädäntöön ei pitäisi tehdä väliaikaisia ja yksityiskohtaisia muutoksia, joiden tosiasiallinen tarkoitus on hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin ehkäisy, vaan soveltaa tätä tarkoitusta varten säädettyä valmiuslakia, Scheinin sanoo.

Koronatartuntojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten viikkojen aikana, minkä vuoksi hallitus on tehnyt muutoksia tartuntatautilakiin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pitänyt hallituksen esittämää tartuntatautilain säännöstä ravintoloiden koronarajoituksista perustuslain näkökulmasta ongelmallisena. Hallituksen esityksessä elinkeinovapautta ei ole rajoitettu riittävän tarkkarajaisesti ja oikeasuhtaisesti.

Helsingin Sanomien haastattelemien oikeustieteilijöiden mielestä lainsäädännön muuttaminen pistemäisesti ja tilapäisesti jotain tiettyä poikkeuksellista tarkoitusta varten on ongelmallista.

Yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori toteaa Helsingin Sanomille, että poikkeusoloja varten säädettyjen toimivaltuuksien käyttämistä ohjaa säännönmukaisten toimivaltuuksien ensisijaisuuden periaate.

– Niinpä valmiuslain toimivaltuuksiin tulisi turvautua vasta silloin, jos normaalilainsäädännön, kuten tartuntatautilain, valtuudet eivät riitä. Säännönmukaisten toimivaltuuksien ensisijaisuuden periaate ymmärretään kuitenkin väärin, jos normaalilainsäädäntöön, kuten tartuntatautilakiin, lisätään poikkeusolojen toimivaltuuksista säännöksiä, jotka vielä saattavat olla määräaikaisia, Tuori sanoo.

Tuori korostaa, että poikkeus toimivaltuuksista säätäminen normaalilainsäädännössä hämärtää normaalilainsäädännön ja poikkeusolojen välistä rajaa.

Hän huomauttaa, että poikkeusoloja varten säädetty valmiuslaki sisältää pidäkkeitä ja kynnyksiä, joiden tarkoituksena on estää valtuuksien harkitsematon ja liiallinen käyttö ja varmistaa eduskunnan kontrolli.

– Poikkeusolojen erityislainsäädännön [valmiuslaki] ideana myös on, että se valmistellaan huolellisesti ja säädetään normaalioloissa eikä vasta poikkeusolojen paineessa. Myös tämä idea menetetään, jos normaalilainsäädäntöön lisätään poikkeusoloissa säännöksiä poikkeusolojen toimivaltuuksista.