Sordiino päällä hävittäjähankinnasta – uutuuskirja antaa ymmärtää, että konetyypin valinnassa pitää kuunnella vain sotilaiden näkemystä

Kirja-arvio

Ilmavoimien ikääntyville Hornet-hävittäjille pohditaan jo korvaajaa, ja päätös on tehtävä seuraavalla vaalikaudella.

Mutta mikä viidestä tarjokkaasta olisi paras ja sopivin Suomen tarpeisiin? Sitä selvittää ilmailutoimittaja Pentti Perttula tuoreessa kirjassaan Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo).

Kirjalla on kieltämättä tilausta, sillä sotilaat ovat varoneet visusti ottamasta kantaa asiaan, samoin poliitikot muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Heitä Perttula opastaa rivien välissä pitämään suunsa kiinni.

Perttula antaa ymmärtää, että konetyypin valinnassa pitää kuunnella vain sotilaiden näkemystä. Samalla tavalla toimittiin myös Hornet-hankinnassa, ja paras kone valittiin.

Perttula ruotii kirjassaan koneiden teknisiä ominaisuuksia, mutta johtopäätösten tekeminen jää lukijalle.

Nykyaikaisen aseteknologian hienoudet ovat maallikolle hepreaa, mutta kirjan perusteella näyttää siltä, että ainakin amerikkalainen Super Hornet on heikoilla kisassa. Kone on vanha, ominaisuuksiltaan joukon heikommasta päästä, ja sen tulevaisuus on epäselvä.

Ruotsalaisen Saab Gripenin uusin versio olisi ominaisuuksiltaan ilmeisesti Suomelle varsin sopiva. Perttula tuo kirjassaan kuitenkin esille myös runsaasti pieniin valmistussarjoihin, koneen kehittämiseen ja kustannuksiin liittyviä epäluuloja.

Lentokoneena ”kovin rauta” olisi brittiläinen Typhoon, joka on nopein, nousee korkeimmalle ja on perinteisissä ilmataisteluissa joukon huippua. Lähellä Typhoonia ominaisuuksiltaan olisi ranskalainen Rafale, joka ainakin pommikoneena olisi ilmeisesti joukon paras.

Teholla, nopeudella tai kaarto-ominaisuuksilla ei kirjan mukaan ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska Ilmavoimat ei enää ole ostamassa lentokonetta. Elektroniikkavarustus ja asejärjestelmät ratkaisevat.

Kirjassa päästetäänkin amerikkalaiset kehumaan vuolaasti oman F-35 -hävittäjänsä teknistä ylivoimaa muihin nähden, vaikka lentokoneena se on ilmeisesti joukon huonoin. Kehitystyön isot ja kalliit ongelmat jäävät vähälle huomiolle.

Kirjan perusteella voi ounastella, että F-35 on korkealla myös Ilmavoimien listoilla. Erikoiselta tosin kuulostaa, että suomalaisia lentäjiä ei ilmeisesti päästetä edes kokeilemaan konetta, vaan testaaminen jää simulaattorin varaan.

Perttulan teos täyttää paikkansa hävittäjäkaupan peruslähdeteoksena, mutta keskustelun avaajaksi siitä ei oikein ole.

Tehtävä jää medialle ja poliitikoille, joiden ei soisi jäävän pelkiksi hyssyttelijöiksi ja sotilaiden myötäilijöiksi jättimäisessä hankinnassa, jonka turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet ovat kauaskantoisia ja ilmiselviä.

Pentti Perttula: Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo)