Siviilikriisinhallinnassa turvavarustus jää usein heikoksi

Siviilikriisinhallintaoperaatioiden työntekijät joutuvat työskentelemään usein vaarallisissa oloissa puutteellisissa varusteissa.

Asia tuli puheeksi keskustan eduskuntaryhmän tiistaina kriisinhallinnan tulevaisuudesta järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Laajan turvallisuuden verkoston WISEn toiminnanjohtajan Anne Palmin mukaan henkilöstön turvallisuudesta huolehtiminen on EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioissa lapsenkengissään.

– Esimerkiksi kun menimme Ukrainaan, luotiliivit eivät olleet alkuunkaan sitä vaatimustasoa kuin olisi pitänyt. Ne olivat aivan liian heppoiset.

Ongelmana siviilipuolella on myös panssaroitujen ajoneuvojen puute. Esimerkiksi Georgiaan lähdettäessä jäsenvaltioiden piti tuoda ne mukanaan, Palm huomautti.

– Ja voitte kuvitella, että Suomessa ei ole siviilipuolella näitä panssaroituja ajoneuvoja tuosta vaan ottaa.

Palmin mukaan ongelma koskee EU:n operaatioita. Sen sijaan Etyjin varustetaso on hyvä.

Sotilaallisella puolella tilanne on parempi. Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan Paavo Kiljusen mukaan jo parin vuosikymmenen ajan rauhanturvaajille on annettu paras jaettavissa oleva varustus.

Millään varusteilla ei kuitenkaan pysty välttämään sitä, että joissakin tilanteissa tulee tappioita, hän muistutti.

Ensimmäisten suomalaisten rauhanturvaajien lähdöstä Suezille tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta.

Tilaisuuden alustaja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) näki tapahtuman merkittävänä etappina sodanjälkeisen Suomen historiassa. Tuolloin Suomen ulkopolitiikka lähti hänen mukaansa ”kansainvälistymään”.

Kääriäinen näki, että päätös liittyä YK:hon ja Suezin operaatio ovat tavallaan alku kaarelle, joka kävi huipussaan Helsingin Ety-kokouksessa 1975.