Venäjän ja Ukrainan sopima vankienvaihto onnistui osittain, vaikka kiivaat iskut jatkuivat

Venäjä ja Ukraina onnistuivat kiihtyneiden taistelujen keskellä vaihtamaan satoja sotavankeja. Venäjän puolustusministeriön mukaan kumpikin luovutti toiselle osapuolelle 205 sotavankia perjantaina.

Vankienvaihto kuului Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viime viikolla ilmoittamaan kolmen päivän tulitaukoon, mutta vaihto lykkääntyi. Tulitauon jälkeen osapuolet kiihdyttivät iskujaan, ja molemmat syyttivät toisiaan tulitauon rikkomisesta myös sen aikana.

Vankienvaihto on ollut yksi harvoista yhteistyön osa-alueista, joka on sujunut Venäjän ja Ukrainan välillä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssotansa Ukrainassa yli neljä vuotta sitten.

Alun perin oli määrä toteuttaa paljon suurempi vaihto-operaatio, mutta Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan kyse oli ensimmäisestä vaiheesta.

– Tämä on ensimmäinen vaihe vankienvaihdossa, jossa (on määrä vaihtaa) tuhat vankia per osapuoli, Zelenskyi sanoi X-viestissään.

– Vapautettujen joukossa on rivisotilaita, kersantteja ja upseereja. Suurin osa heistä on ollut Venäjän vankina vuodesta 2022 lähtien, hän kertoi.

Ennen tietoa vankienvaihdosta Venäjän puolustusministeriö kertoi, että Ukraina oli tehnyt perjantain vastaisena yönä massiivisen drooni-iskujen sarjan. Ministeriö sanoi Venäjän pudottaneen 355 Ukrainan lähettämää droonia.

Venäjän puolustusministeriön lausunnon mukaan droonihyökkäys alkoi myöhään torstaina Suomen aikaa ja jatkui läpi perjantain vastaisen yön aamuun asti.

Ilmapuolustusjärjestelmän tuhoamat droonit oli kohdistettu Moskovaan sekä Belgorodin, Brjanskin sekä Kurskin alueille, lausunnossa sanottiin.

Kyiv Independent -media kertoo venäläisten Telegram-kanavien tietojen perusteella, että iskut kohdistuivat Venäjän sotilas- ja energiainfrastruktuuriin useilla alueilla.

Iskujen tuhoista ei vielä ole selvyyttä, mutta Kyiv Independentin mukaan sosiaalisessa mediassa levinneiden kuvien ja videoiden mukaan Rjazanin öljynjalostamolla syttyi ilmeisesti suuri tulipalo droonihyökkäyksen seurauksena.

Rjazanin alueen kuvernööri Pavlo Malkov sanoi venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan, että Ukrainan hyökkäyksessä kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui yli kymmenen. Hän ei kertonut, mihin kohteisiin drooni osui alueella.

Öljy-yhtiö Rosneftin öljynjalostamo Rjazanissa on ollut aiemminkin Ukrainan iskujen kohteena. Öljynjalostamojen toiminta ja öljystä saatavat tulot ovat tärkeitä Venäjän sotakassan kartuttamiseksi.

Iskut saattoivat olla Ukrainan vastaus Venäjän laajoihin iskuihin helatorstaina Ukrainassa.

Ukrainalaisviranomaiset kertovat, että iskut surmasivat ainakin 24 ihmistä pääkaupunki Kiovassa. Kuolleiden joukossa oli kolme lasta. Lisäksi lähes 50 ihmistä haavoittui. Iskujen uhriluku on noussut pelastustöiden edettyä.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan iskut vaurioittivat pariakymmentä paikkaa Kiovassa, mukaan lukien koteja, koulua, eläinlääkäriklinikkaa sekä muuta siviili-infrastruktuuria.

Pelastajat jatkoivat vielä perjantain vastaisena yönä raunioiden raivausta ja ihmisten etsintöjä.

Venäjä kohdisti torstain vastaisena yönä laajan ilmahyökkäyksen Kiovaan, sen ympäristöön sekä muualle Ukrainaan. Zelenskyi kertoi torstaina, että Harkovassa ja Odessan alueella haavoittui yhteensä noin 30 ihmistä.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA varoitti torstaina viime päivinä lisääntyneestä sotilaallisesta toiminnasta useiden Ukrainan ydinkohteiden lähellä.

IAEA ei ole havainnut suoria vaikutuksia ydinturvallisuuteen, mutta on huolissaan esimerkiksi drooneista aiheutuvista merkittävistä riskeistä ydinvoimaloiden läheisyydessä.