Sirkka-Liisa Anttila vaatii Suomeenkin reilun kaupan pelisääntöjä – –On viimeiset hetket pelastaa suomalainen maataloustuotanto–

– On viimeiset hetket pelastaa suomalaisen maataloustuotannon kannattavuus, sanoo kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

Hän on jo pitkään vaatinut, että Suomessakin laadittaisin kansalliset säännökset ohjaamaan elintarvikeketjun toimintaa reilun kaupan uralle.

– Nyt eniten riskejä joutuu kantamaan ketjun haavoittuvin lenkki – viljelijä.

Anttila muistuttaa, että maatalous- ja puutarhayritysten kannattavuus on heikentynyt koko 2000-luvun.

Virallisen tilaston mukaan vuonna 2015 tilojen yrittäjätulo putosi 15% edellisvuodesta. Tuotot olivat 5,7 miljardia, mutta tuotantokustannukset peräti 7 miljardia euroa.

Tuottajia raivostuttava ”halpuutus” saa Anttilankin puhisemaan:

– S-liike saisi muuttaa nimensä. Eihän tässä enää ole kyse tuottajaosuuskunnasta, vaan vahvemman oikeudesta!

Euroopan unionissa on 28 jäsenmaata. Anttila huomauttaa, että jo nyt 20 maata ohjaa elintarvikeketjun toimintaa kansallisella lainsäädännöllä. Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt kielletään ja luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset ketjun kaikille toimijoille.

Esimerkiksi Espanjan lainsäädännössä korostetaan yhtenä keinona tuottajien aseman turvaamista kirjallisen tuotantosopimuksen keinoin. Sopimukseen kirjataan hinnat, maksukauden, jakeluehdot ja rikkomussanktiot jne.

Espanjan lainsäädäntö kieltää hyvän kauppatavan vastaiset toimet ja velvoittaa kaikkia ketjun toimijoita toimimaan reilusti, avoimesti, kestävän kehityksen periaattein.

Laki turvaa myös kuluttajien intressit laajempana ja luotettavana tuotevalikoimana.

– Suomessakin elintarvikeketjun riskien ja ketjussa syntyvän arvonlisän pitäisi jakautua ketjun toimijoiden kesken oikeudenmukaisesti, vaatii Anttila.

Aikoinaan Sirkka-Liisa Anttilakin äänesti Euroopan unioniin liittymistä vastaan. Hän asettui kuitenkin ehdolle ensimmäisissä EU-vaaleissa 1996 ja tuli valituksi.

Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa hän palasi kotimaan politiikkaan ja toimi sitten maatalousministerinä 2007–2011.

Kaikki maatalouden nykyiset ongelmat eivät Anttilan mielestä ole EU:n syytä, mutta perusongelma pysyy: sama maatalouspolitiikka ei kerta kaikkiaan kykene huomioimaan jäsenmaiden erilaisia luonnonoloja. Suomessa jo kasvukausikin on 4–6 kuukautta lyhyempi kuin etelässä.

– Liittymisneuvotteluissa tehtiin mitä voitiin, mutta seuraava hallitus Paavo Lipposen johdolla jo leikkasi kansallisesta maataloustuesta 350 miljoonaa markkaa. Se raha on viljelijöiltä jäänyt saamatta nyt jo 20 vuoden ajan, muistuttaa Anttila.

– Olemme EU:n yhteismarkkinoilla, joissa tavarat, palvelut ja ihmiset sekä pääoma liikkuvat vapaasti. Markkina-alueena on 28 jäsenmaata ja 500 miljoonaa ihmistä.

Kilpailuviraston toimintalogiikka meillä kuitenkin lähtee siitä, että yritysten pitää verisesti kilpailla keskenään Suomen rajojen sisällä.

– Eikö suomalaisten yritysten pitäisi nimenomaan pystyä kilpailemaan Euroopan yhteismarkkinoilla?

Anttila vaatiikin, että kilpailulainsäädännössä on markkina-aluemääritelmä muutettava vastaamaan koko yhteismarkkina-aluetta.

Anttila ihmettelee myös, miksi kilpailuvirasto ei vieläkään ole puuttunut erilaisiin hyllytila-, markkinointi- ja lisämaksuihin, joita kauppa perii tavarantoimittajilta.

– Viime kädessä kuluttaja maksaa nämäkin lisäkulut tuotteen hinnassa. Markkinamme ovat liian keskittyneet. Sen takia valtaosa EU:n Suomeen suuntautuneesta maataloustuesta päätyy kaupan ja teollisuuden voittoihin.

– On viimeiset hetket panna asiat kuntoon, hän sanoo.

– Siinä tarvitaan aktiivisuutta EU:n komission ja neuvoston pöydissä, mutta ennen kaikkea meidän on pantava kotipesä järjestykseen.

– Ruuasta tulee pulaa ja suomalaisille tuotteille olisi kysyntää, mutta ehtiikö kurki kuolla ennen kuin suo sulaa?