Sipilä: En ole huolissani, että hallitusta syytetään liiasta tekemisestä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) istahtaa nojatuoliin Suomenmaan Helsingin toimituksessa. Takana on kiireinen perjantaipäivä, edessä viikonloppu työn parissa.

Politiikan kevät ei lupaa lepoa. Hallitus vie läpi isoja hankkeita ja kuntavaalit kolkuttelevat ovella.

Sipilä näyttää sormillaan saaneensa taas puoluetoimistolta paksun nipun kuntavaalien ehdokassuostumuksia mukaansa.

Puolueristeilyn iltariennoissa Sipilä kiersi pöydästä pöytään ehdokkaita kysymässä. Vaikka hän sanoo tehneensä työtä pilke silmäkulmassa, saldossa ei ole moittimista – viitisenkymmentä suostumusta.

– Ehdokashankinta on sitkeää työtä, ja nyt on sen aika. Vaalit ratkeavat pitkälti sillä, että listalla on tuttu nimi ja luotettava ihminen, hän kannustaa.

On kuljettu pitkä matka siitä, kun Sipilä oli julkisuudelle tuntematon kempeleläinen yrittäjä ja it-miljonääri, joka lupautui keskustan ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa.

Hän kieltää tuolloin miettineensä henkilökohtaisia poliittisia tavoitteita, etenkään keskustan puheenjohtajuutta.

– Lähdin uteliaana ja avoimin mielin aukomaan ovia ja katsomaan, mitä tulee vastaan, Sipilä kertoo.

Loppu on historiaa. Sipilä valittiin keskustan kansanedustajaksi ja eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi ja lopulta puolueen puheenjohtajaksi.

Pääministeriksi tultuaan Sipilä on joutunut liikemiestaustastaan ja omistuksistaan johtuen käymään julkisuudessa läpi poikkeuksellisen mankeloinnin.

Otsikoilta ei ole vältytty, vaikka Sipilä luopui suorista yritysomistuksistaan aloitettuaan keskustan puheenjohtajana.

Uutisointi on etenkin viime kuukausina näyttänyt kiristäneen pääministerin ja median suhteita.

Sipilä myöntää tunteneensa turhautuneisuutta median toimintaan marraskuun lopulta lähtien velloneen jääviyskeskustelun aikana.

– Terrafame-asia pyöri kuusi viikkoa uutisoinnissa keskiössä, ja jälkikäteen on nähty, että kyse ei ollut esteellisyydestä.

Hän kertoo saaneensa Terrafamen lisärahoitusta ja Intian vienninedistämismatkaa koskevista tapauksista valtavan määrän kommenttipyyntöjä.

Oikeuskanslerin viraston neuvon mukaan pääministerin ei ole sopivaa kommentoida julkisuudessa laillisuusvalvonnassa olevia asioita.

– Joudun vastaamaan jatkuvasti, että en pysty kommentoimaan. Se on tietysti ikävää, koska mielelläni vastaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin.

– On ollut tympeää, että minulla on koko ajan ollut tunne, että keskeiset asiat esteellisyyteen liittyen eivät ole esillä. Keskustelua on käyty, mutta en ole voinut esittää omaa näkemystäni asiasta.

Keskustelua on käyty, mutta en ole voinut esittää omaa näkemystäni asiasta.

Juha Sipilä

Sipilä korostaa, että ei ole missään vaiheessa kieltänyt mediaa penkomasta poliitikkojen sidonnaisuuksia.

Sen sijaan pääministeri sanoo olleensa mediaan yhteydessä oikaistakseen uutisoinnissa esiintyneitä itseään koskevia virheellisiä tietoja.

Sipilä kertoo oppineensa kohuista, että pääministerin suunnalta tulleet oikaisupyynnöt ovat medialle herkkä paikka. Niinpä hän ei vastaisuudessa aio oikoa itse itseään koskevaa uutisointia.

Pääministeri toivoo medialtakin itsekriittisyyttä. Hän hämmästelee esimerkiksi tapausta, jossa merkittävä media käytti hyväkseen Sipilän henkilötunnusta kalastellessaan tietoja pääministerin terveydentilasta.

– Pitäisi vähän miettiä rajoja. Tämä alkaa olla vähintäänkin harmaalla alueella. Tai se, että lasteni yritysten työntekijöille tai asiakkaille soitetaan.

– Aiemmin on ollut kunnioitus, että vaikka me poliitikot olemme tulessa, niin perhe on saanut olla rauhassa. Onko se sitten herkkänahkaisuutta, että toivoo, että perheeseen vedettäisin raja?

Keskustajohtaja pohtii, että hänen ”tulos tai ulos” -ajattelutapansa poikkeaa politiikassa totutusta. Se ohjaa voimakkaasti myös ajankäyttöään.

– Priorisoin ajankäyttöni sen perusteella, mikä vie eniten kohti asetettuja tavoitteita. Mietin, mikä vie eniten kohti sitä, että pitkäaikaistyöttömät saavat töitä ja eriarvoistumiskehitys ja velaksi eläminen loppuu.

Tähän mennessä Sipilän johtama keskusta on saanut tulosta aikaan. Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen puolue on noussut takaisin Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Lisäksi oppositiokaudella tehty keskustan ohjelmatyö tuottaa tulosta. Puolueen esitys kotikunta–maakunta-mallista työstyy sote- ja maakuntauudistuksena, perustulokokeilu on käynnissä ja yrittäjävähennys astunut voimaan.

Keskusta on myös tehnyt kompromisseja.

Neljän miljardin leikkauksiin sisältyy muun muassa sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttämisiä, leikkauksia lääkekorvauksiin ja säästöjä ammatillisesta peruskoulutuksesta.

– Yksittäiset poliittiset päätökset saattavat olla vaikeita, mutta on palkitsevaa huomata, että työ tuottaa tulosta. Kipeät päätökset ovat takana ja käänteen merkit ovat ilmassa, Sipilä sanoo.

Kipeät päätökset ovat takana ja käänteen merkit ovat ilmassa.

Juha Sipilä

Hallituksen työskentelyssä Sipilä on tyytyväinen siihen, että hankaliakin päätöksiä on tehty ajallaan.

– Olemme tarttuneet hyvinkin vaikeisiin asioihin emmekä ole työntäneet niitä kenellekään muulle. Mutta aina kun vaikeita asioita hoidetaan, niistä tulee kuraa tuulettimeen.

Esimerkkinä vaikean tapauksen onnistuneesta ratkaisusta Sipilä nostaa kaivosyhtiö Terrafamen ulkopuolisen rahoittajan löytymisen.

Toinen määrätietoisesti eteenpäin viety hanke on sote-uudistus, joka tuo eduskunnan käsiteltäväksi noin 900 sivua lakitekstiä.

– Onhan se kova työ. Joku tutkija sanoi, että se on itsenäisyyden ajan suurin uudistus. Ja kun se pitää tehdä huolella. On minulla välillä käynyt sääliksi virkamiehiä ja ministereitä, jotka ovat tehneet valtavan pitkää päivää.

Hallituksen toimintaa on syytetty poukkoilevaksi, koska se on tuonut julkisuuteen esityksiä ja myöhemmin perunut tai muokannut niitä.

Sipilän mielestä kritiikki johtuu siitä, että arvostelijat eivät ole ymmärtäneet, mistä strategisessa hallitusohjelmassa on kyse.

– Strateginen työskentely on sitä, että pidetään kiinni isoista tavoitteista, mutta yksittäisiä keinoja saa ja pitää säätää, jos selviää, että ne eivät olekaan tuottamassa haluttua vaikutusta.

– Edellisiä hallituksia syytettiin siitä, että ne eivät tee mitään. En ole huolissani, jos tätä hallitusta syytetään siitä, että se tekee liikaa.

Parannettavaakin riittää. Vaikka työttömyys on viimein laskussa, lisää työllisyystoimia tarvitaan.

Viestintääkin voisi hioa.

Pääministerin mielestä julkisessa keskustelussa sekoittuu usein, miksi asioita tehdään, miten niitä tehdään ja millä keinoilla.

Hän pitää tärkeänä, että hallitus kertoo, kuinka tehdyt päätökset liittyvät kolmeen päätavoitteeseen: hyvinvointivaltion pelastamiseen, velaksi elämisen lopettamiseen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.

– Esimerkiksi kilpailukykysopimus tehdään, jotta työttömyys saadaan laskuun. Se on kuitenkin vain yksi monesta toimesta, jotka tähtäävät työllisyyden parantamiseen, hän sanoo.

Työllisyyden parantuminen puolestaan vankistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, pienentää tarvetta ottaa velkaa ja vähentää eriarvoisuutta.

Seuraavana edessä ovat kuntavaalit, joissa keskusta haluaa puhua huolenpidosta.

Sipilän mukaan keskustan Suomi kuntoon -eduskuntavaaliteemasta on vaalikauden alkupuolella korostunut julkisen talouden kuntoon laittaminen.

– Suomi ei kuitenkaan ole kunnossa pelkästään sillä, että talous on kunnossa. Eriarvoistumiskehitys täytyy pysäyttää, ja kunnilla on tässä merkittävä rooli, hän sanoo.

Sipilä uskoo, että valtakunnan politiikka ja erityisesti sote-uudistus puhuttavat kuntavaaleissa. Hän kuitenkin korostaa, että vaalivoitto tehdään paikallisilla teemoilla ja ehdokasasettelulla.

Sipilä kannustaakin keskustaväkeä kohtaamaan ihmisiä, kertomaan, mitä kuntapäättäminen on ja selittämään, mitä ehdokassuostumuksessa lukee.

– Hommataan nyt ne ehdokkaat ja listat täyteen. Itse olen luvannut käydä kuntavaalien alla jokaisessa maakunnassa, ja niin kauan kuin ehdokasasettelu on auki, minulla on nippu sitoumuksia mukanani. n