Siika-aho: Keskustan puoluekokous saa ratkottavakseen historiallisen määrän aloitteita
Keskustan kesäkuiselle puoluekokoukselle saapui tällä kertaa historiallisen paljon aloitteita, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho kertoo.
– Yhteensä 309 aloitetta, joka on suurin aloitemäärä koko 2000-luvulla, hän sanoi kertoessaan lähestyvästä puoluekokouksesta Facebook-livessä.
Aloitteita voivat tehdä keskustan jäsenyhdistykset. Edellisen kerran yli kolmensadan aloitteen päästiin Sotkamon puoluekokouksessa vuonna 2018, jolloin aloitteita oli 301. Toisessa päässä on Rovaniemen kokous vuodelta 2012, jolloin aloitteita tuli 134.
Keskustan 80. sääntömääräinen puoluekokous pidetään Jyväskylässä 14.–16. kesäkuuta.
Aiempia vuosia enemmän aloitteissa painottuvat etenkin sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskustan kantaa linjataan puoluekokouksessa myös esimerkiksi koulutukseen, aluepoliitikkaaan ja turvallisuuteen liittyviin asioihin.
– Keskustan puolue-elimet ovat käyneet läpi saapuneita aloitteita ja tuleva puoluekokous saa ruodittavakseen merkittäviä linjapapereita, merkittäviä aloitteita, jotka määrittävät koko keskustaliikkeen tulevien vuosien poliittiset kärjet ja poliittiset kannat, Siika-aho sanoo.
Keskusta tekee touko-kesäkuun vaihteessa uuden kokeilun, jossa puoluekokoukseen ilmoittautuneet saavat äänestää ja kommentoida etukäteen muutamasta puoluekokousaloitteesta.
Äänestys on kokeilu, joka ei sido puoluekokousta.
Keskustan piristynyt kannatus kertoo siitä, että suomalaiset odottavat politiikalta luottamusta, kansanvaltaista otetta ja yhteistä suuntaa, Siika-aho näkee.
– Tätä suuntaa keskusta haluaa tarjota tulevassa puoluekokouksessaan, hän sanoo.
Helsingin Sanomien tuoreessa gallupissa keskustan kannatus on noussut 0,8 prosenttiyksikön verran 12,1 prosenttiin.
Siika-ahon mukaan keskustan puoluekokous tuo vahvan viestin suomalaisesta elämäntavasta kumpuavan kansanvallan ja demokratian puolesta.
– Puoluekokous on erityinen tilaisuus, jossa keskustalaiset ja muut suomalaiset keskustaa kohti katsovat saavat mahdollisuuden rakentaa Suomelle pitkäjänteistä suuntaa eteenpäin.
Siika-aho muistuttaa, että 30 vuotta sitten Jyväskylässä pidetyssä keskustan puoluekokouksessa puolueväki käytännössä ratkaisi Suomen jäsenyyden Euroopan unionissa.
– Aika näyttää, mikä on tämän tulevan kokouksen historiallinen viesti.
Jyväskylän puoluekokouksesta keskusta aloittaa Suunta Suomelle -ohjelman, jossa puolue etsii vastauksia Suomen tulevaisuuden kannalta suurimpiin haasteisiin ja ongelmiin.
Ohjelmassa linjataan esimerkiksi Suomen väestökehitykseen liittyviä asioita sekä luonnon, ihmisen ja talouden talouden tasapainoa.
Tilannekuvapaperi toimii seuraavan kahden vuoden aikana pohjana keskustajärjestöjä ja jäsenistöä osallistavalle ohjelmatyölle, jonka päätteeksi Suunta Suomelle -ohjelmapaperi hyväksytään vuoden 2026 puoluekokouksessa. Ohjelmasta syntyvät keskustan päätavoitteet vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Keskusta valmistautuu parhaillaan myös pian käytäviin EU-vaaleihin.
– Haluamme ryhtiä Eurooppaan. Olemme nimenneet 20 ehdokasta, jotka kaikki ovat erittäin sitoutuneita palvelemaan Suomea ja suomalaisten etua, aina, Siika-aho sanoo.
– Kehoitan kaikkia keskustan kannattajia, jäseniä ja aktiiveja tekemään erittäin kovasti työtä seuraavina viikkoina, jotta Suomi saa näköisensä edustajat Euroopan parlamenttiin tulevaksi viisivuotiskaudeksi.
Suurinta mielenkiintoa puoluekokouksessa herättävät kuitenkin perinteisesti henkilövalinnat. Keskustan puoluekokous valitsee puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa, puoluesihteerin sekä puoluevaltuuston jäsenet.
Siika-ahon mukaan sitä ei kuitenkaan sovi unohtaa, että puoluekokous on keskustan ylin päätöksentekoelin myös politiikan sisältökysymyksissä ja puolueen oman toiminnan kehittämisessä.