Seuraavien hallitusten tulisi kiihdyttää vihreää siirtymää entisestään, katsovat ministeriöiden kansliapäälliköt – työperäinen maahanmuutto pitäisi kaksinkertaistaa

Suomen tulevien hallitusten pitäisi entisestään kiihdyttää vihreää siirtymää, ja työperäinen maahanmuutto pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä samalla kun työllisyysastetta yritetään hivuttaa 80 prosenttiin.

Muun muassa näitä toimia suosittelevat ministeriöiden kansliapäälliköt maanantaina julkistetussa raportissa, jossa käydään läpi seuraavien kahden vaalikauden eli vuosien 2023–2031 avainkysymyksiä.

Vihreä siirtymä ja julkisen talouden merkittävä tasapainottaminen pitäisi lisäksi tehdä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen. Jos uudistukset vähentävät eriarvoisuutta ja jos valittavat linjat päätetään julkisen arvokeskustelun kautta, myös demokratian arvostus kasvaa. Ihmisten pitäisi pystyä uskomaan tulevaisuuteen.

Julkisen talouden tasapainottamista on lähes mahdotonta tehdä ilman talouskasvua, ja sen edellytyksiä olisi kansliapäälliköiden mielestä vahvistettava nopeasti aloitettavilla uudistuksilla, koska vaikutukset näkyvät viipeellä.

– Vaimea talouskasvu rasittaa julkista taloutta ja lisää paineita verojen korottamiseen, palveluiden leikkaamiseen tai merkittävään julkiseen velkaantumiseen, raportissa kirjoitetaan.

Mahdollisuudet Suomelle -raportin kirjoittajina ovat kansilehden mukaan kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt yhdessä sekä lisäksi kaksi valtioneuvoston kanslian johtavaa virkamiestä.

Kansliapäälliköt korostavat raportissaan, että vaikka avainkysymykset ovat haastavia, niissä on myös paljon mahdollisuuksia ja ne kytkeytyvät toisiinsa.

Esimerkiksi vihreässä siirtymässä ja sen kiihdyttämisessä Suomella on useita vahvuuksia, joiden kautta syntyvä liiketoiminta voi tuottaa merkittävää vientivetoista talouskasvua. Investoinnit Suomessa ja maailmalla ovat mittakaavaltaan ja nopeudeltaan historiallisia. Vihreän siirtymän kiihdyttäminen voi siis auttaa myös julkisen talouden tasapainottamisessa, raportissa arvioidaan.

Miksi maahanmuuttoa pitäisi sitten kasvattaa? Koska työvoiman saatavuus toimii jo nyt talouskasvun rajoitteena, ja väestöennusteen perusteella 85 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Tämä lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja myös niiden parissa työskentelevien määrää, ellei palveluita sitten päätetä leikata rajusti.

– Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2035 mennessä. Nykyisen 75 prosentin työllisyysasteen vallitessa tuolloin työllisiä olisi 40 000 henkeä nykyistä vähemmän. 80 prosentin työllisyysasteella puolestaan työllisiä olisi noin 125 000 henkeä nykyistä enemmän. Jopa 80 prosentin työllisyysaste kuitenkin tarkoittaisi, että työvoiman tarjonta muille kuin sote-alalle jäisi varsin niukaksi, raportissa sanotaan.

Toisin sanoen jopa maltillisella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvulla päädytään tilanteeseen, jossa työperäistä maahanmuuttoa olisi kasvatettava huomattavasti. Lisäksi niin sote-palveluiden kysynnän kasvun hillintä, 80 prosentin työllisyysaste kuin työperäisen maahanmuuton kasvattaminen ovat kaikki erittäin vaativia tavoitteita. Epäonnistuminen yhdessä tarkoittaisi, että kahden muun eteen pitäisi tehdä vielä enemmän, kansliapäälliköt kirjoittavat.

Kansliapäälliköiden arvio tarvittavasta maahanmuutosta on kaiken lisäksi konservatiivinen joihinkin muihin verrattuna. Viime viikolla Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan.

Helpommin sanottu kuin tehty, muistuttavat kansliapäälliköt.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on syytä käydä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvää arvokeskustelua. Kilpailemme työperäisistä maahanmuuttajista muiden maiden kanssa, joista monet ovat Suomea aktiivisempia tai lähtökohtaisesti houkuttelevampia.

Seuraavien kahden vaalikauden tärkeimmät kysymykset ovat niin suuria, että kansliapäälliköt suosittelevat tuleviin hallitusohjelmiin muutamia päänäkökulmia. Tällöin virkamiehet voisivat valmistelussaan peilata kulloistakin asiaa järjestelmällisesti hallituksen päätavoitteisiin. Samalla edistettävien asioiden keskinäinen riippuvuus tunnistettaisiin ehkä paremmin.

Raportissa peräänkuulutetaan myös lainvalmistelutyön resurssien riittävyyttä. Lainvalmistelun heikosta tasosta puhutaan julkisuudessa tasaisin väliajoin.

– Kaikkien ministeriöiden tulisi kyetä omilla hallinnonaloillaan toteuttamaan määräaikaisarviointeja ja valmistelemaan lainsäädännön tarpeelliset muutokset. Nyt tämä työ jää suurelta osin tekemättä, sillä resurssit kuluvat yksittäisiin valmisteluhankkeisiin, raportissa arvostellaan.

Kansliapäälliköt muistuttavat myös, että Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan viime vuonna tarkoittaa, että maanpuolustus ja sisäinen turvallisuus vaatisivat lisähuomiota.

Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta.