Seppo Kääriäinen perää laajempaa keskustelua keskustan tilasta – ”Olankohautuksilla ei tuollaista vaalitulosta voi sivuuttaa”

Vaikuttajat yhtä mieltä: Väyrysen ja keskustan suhteeseen saatava ratkaisu
Presidentinvaalit

Konkarikansanedustaja Seppo Kääriäisen mielestä kahdella vanhalla presidenttipuolueella, keskustalla ja demareilla, on itsetutkiskelun paikka heikosti sujuneiden presidentinvaalien jälkeen.

Vaikka kyseessä oli korostetusti henkilövaali, keskustan ehdokkaan saamalla 4,1 prosentin kannatuksella on myös yleispoliittista merkitystä.

Puolue ei voi Kääriäisen mukaan tuudittautua siihen, että nyt Niinistöä äänestäneet keskustalaiset palaavat automaattisesti ”ruotuun” seuraavien vaalien koittaessa.

– Olankohautuksilla ei tuollaista vaalitulosta voi sivuuttaa. Laajempi keskustelu puolueen tilasta ja asemasta on tarpeen, hän viestittää.

Aikaa ei ole hukattavaksi asti, sillä seuraavaan isompaan koitokseen eli maakuntavaaleihin on aikaa enää runsas puoli vuotta.

Keskustelun avauksen pitääkin Kääräisen mielestä tulla nyt puolueen johdon suunnasta.

– Puoluejohdon on alustettava tällainen keskustelu. Perusasia on tehdä huolellinen analyysi vaalituloksesta, kampanjasta ja puolueen yleisnäkymistä sekä päätelmiä politiikasta, toimintatavoista ja järjestötoiminnan tilasta, hän luettelee.

Ajatuspaja e2:n johtajan Karina Jutilan mielestä keskustassa pitää herätä todellisuuteen, missä suomalaiset tekevät nykyään äänestyspäätöksensä vaalit kerrallaan.

– Presidentinvaalien tuloksesta voi päätellä, että keskustan ydinkannatus on pienen puolueen luokkaa, hän toteaa.

Uusia kannattajia ei Jutilan mukaan saavuteta ilman jatkuvaa ennakointia ja ajan hermolla elämistä.

– Kansalaisten luottamusta tavoitteleva puolue joutuu arvioimaan toimintansa suhteessa yhteiskunnan kehitykseen sekä kansalaisten arvoihin ja toimintatapoihin. Tilannekuvan pohjaksi kannattaa ottaa tutkimustieto, ei mielipiteet. Valinnoissa kannattaa nojata tulevaan, ei menneeseen, hän opastaa.

Pitkään keskustan puoluetoimistolla työskennellyt Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala kiinnittää tulosta ruodittaessa huomiota presidentinvaalien poikkeukselliseen luonteeseen. Sen selityksen taakse ei kuitenkaan voi piiloutua.

– Vaaleissa olisi pitänyt pystyä perustelemaan, miksi istuva presidentti olisi pitänyt vaihtaa vielä parempaan. Se oli jo etukäteen vaikea tehtävä eikä siinä onnistuttu, hän myöntää.

Jatkoa varten puolue tarvitsee Hakalan mielestä oman keskustalaisen viestin terävöittämistä. Samoin kuin konkreettisten, kunnianhimoisten tavoitteiden esilletuontia.

– Pitää ottaa rohkeammin kantaa. Ei riitä, että puhutaan hallitusohjelmasta ja sen onnistuneesta läpiviemisestä. Kyllä ihmiset sen tajuavat muutenkin, että kompromisseja pitää tehdä.

– Keskustalle tärkeistä asioista esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset, biotalous ja aluekehitys pitää nostaa aivan uudella tavalla keskusteluun, Hakala huomauttaa.

Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen suosio ja rooli puhuttavat keskustalaisia sekä ennen presidentinvaaleja että erityisesti niiden jälkeen.

Seppo Kääriäisen mukaan puoluejohto on avainasemassa myös tapaus Väyrysen jatkokäsittelyssä.

– Yhdyn professori Kari Hokkasen esittämiin näkemyksiin Väyrysen ja keskustan suhteesta. Se on kiusallista puolueelle.

Ratkaisun jatkuva venyttäminen tai asian kuittaaminen vaikenemalla eivät tilannetta ainakaan paranna.

– Puoluejohto ei tarvitse eikä kysykään tässä asiassa sivullisilta neuvoja. Mutta se on selvää, että puoluejohto ei voi väistää vastausta Väyrys-kysymykseen, Kääriäinen muistuttaa.

Karina Jutilan mielestä ”Väyrys-case” on mahdollista hoitaa hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti ja jäseniä yhdenvertaisesti kohtelemalla.

– Esimerkiksi jäsenen erottaminen on perusteltua hoitaa niin, että tapauksesta otetaan erisnimi pois ja se ratkaistaan sääntöjen mukaan: onko henkilö vahingoittanut puoluetta tai onko hän toisen puolueen jäsen. Arvion jälkeen ratkaisu ja sen toimeenpano. Tämä tukee johdonmukaista ja kansanvaltaista järjestökulttuuria, hän toteaa.

Jirka Hakala pyrkisi säilyttämään pään kylmänä Paavo Väyrystä koskevissa ratkaisuissa.

– Väyrysen antama palaute pitää käydä läpi korrektisti ja maltilla niin kuin kaikki muukin muukin palaute. Toisaalta hänen puheistaan ei kannata liikaa myöskään provosoitua.

Väyryselle Hakala haluaa lähettää terveisiä demokratian pelisääntöjen ja ”pulinat pois” -periaatteen kunnioittamisesta.

– Toiminta ei ole ollut kunniapuheenjohtajan arvon mukaista käytöstä. Paavon pitäisi miettiä, miltä hänestä itsestä olisi aikanaan puheenjohtajana tuntunut, jos joku olisi valinnan jälkeen ollut koko ajan kampittamassa. Kukaan ei pitemmän päälle voi olla kahden puolueen jäsen, Hakala huomauttaa.