Selonteon mukaan yhteinen puolustus ja turvatakuut olisivat Suomelle merkittävintä Nato-jäsenyysantia
Valtioneuvoston julkistaman turvallisuusselonteon mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Selonteossa arvioidaan, että Suomen oman puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Selonteko ei kuitenkaan suosita Nato-jäsenyyden hakemista, vaan toteaa aiempaan tapaan sen olevan mahdollista.
Selonteossa arvioidaan, että Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jatkossa.
– Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen, selonteko ennustaa.
Jos Nato-jäsenyyttä päätetään Suomelle hakea, on selonteon mukaan syytä varautua Venäjän laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin. Odotettavissa voisi muun muassa olla jännitteiden kasvu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.
Selonteko toteaa luottamuksen Venäjään romahtaneen kansainvälisissä suhteissa Ukrainan sodan myötä. Suomen tavoitteena olisi kuitenkin toimivien suhteiden ylläpitäminen Venäjään myös Naton jäsenenä, selonteossa kirjataan.
Esimerkiksi Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston kaltaisten yhteistyörakenteiden säilyttäminen olisi selonteon mukaan Suomen kannalta tärkeää, vaikka yhteistyö niissä onkin toistaiseksi keskeytynyt.
Vaihtoehdoksi Nato-jäsenyydelle selonteko käytännössä jättää Suomen nykyisten puolustusyhteistyörakenteiden ylläpidon ja tiivistämisen – mutta merkittävällä varauksella:
– Ne puolustusyhteistyörakenteet tai -järjestelyt, joissa Suomi on mukana, eivät ole yhteisen puolustuksen kaltainen turvallisuusratkaisu eivätkä ne sisällä turvatakuita tai -velvoitteita. Suomea on kyettävä puolustamaan kansallisin voimavaroin, selonteko muistuttaa.
Erikseen todetaan vielä, ettei mahdollinen puolustusliitto lähimmän kumppanin Ruotsin kanssa olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva tai sitä korvaava järjestely.
Selonteko arvioi, että Suomen olisi vaikea pysyä sivussa Euroopan laajuisesta tai Itämeren alueen sotilaallisesta konfliktista.
Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa ja lähialueen tilanne on rauhallinen, pitää voimankäyttöön ja painostukseen kuitenkin varautua.
– Suomi varautuu myös siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan Suomea vastaan, selonteko toteaa.
Selonteon mukaan Venäjän käynnistämä hyökkäys korostaa riittävän puolustuskyvyn välttämättömyyttä tilanteessa, jossa sotilaallinen hyökkäys jouduttaisiin ainakin aluksi torjumaan kansallisin voimin.
Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on selonteon mukaan vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Tämän muutoksen odotetaan kestävän vielä pitkään.
Venäjän vaatimukset ja sotilaalliset toimet Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi vaikuttavat myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen liikkumatilaan.
Selonteko korostaa Naton poliittista luonnetta sotilaallisen lisäksi. Suomalaisarvion mukaan Venäjän hyökkäyksen myötä Naton luonne puolustusliittona on entisestään vahvistunut. Se on vahvistanut poliittista toimijuuttaan kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja Euroopan turvallisuutta koskevien periaatteiden puolustamisessa.
– Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Naton roolin kehittämiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana ja olisi sitoutunut liittokuntaan myös poliittisesti. Naton ja Venäjän suhteista tulisi myös yksi osa Suomen suhteita Venäjään, selonteko kuvailee.
Perustaltaan Nato on kuitenkin sotilaallinen järjestö. Selonteko muistuttaa, että sen ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen.
Mahdollisissa liittymisneuvotteluissa nousisi esiin myös Naton mahdollinen sotilaallinen läsnäolo Suomessa. Selonteko muistuttaa, ettei jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita tai pysyviä tukikohtia tai joukkoja.
– Suomen strateginen sijainti huomioiden tärkein panoksemme myös Naton jäsenenä olisi kyky puolustaa omaa aluettamme, selonteossa arvioidaan.
Mahdollisen Nato-jäsenyyden Suomelle aiheuttaman lisäkustannuksen selonteko arvioi olevan noin 1–1,5 prosenttia nykyisestä puolustusbudjetista.
Selonteon mukaan Nato-jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta. Naton perussopimuksen 8. artikla estää Naton jäsenmaita tekemästä sellaisia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa, jotka menevät jäsenyyden asettamien velvoitteiden edelle.
– Tätä voidaan tulkita siten, että jos Natoon kuulumaton maa tekee kriisiajan huoltovarmuusyhteistyöhön liittyvän sopimuksen Naton jäsenvaltion kanssa, sopimuksen soveltaminen on aina toissijaista Naton jäsenmaiden samanaikaisiin tarpeisiin nähden, selonteossa arvioidaan.
Keskiviikkona julkistetussa selonteossa muistutetaan, että eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa kansanedustajille yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon.
Juttua täydennetty kauttaaltaan klo. 16.36.