Scholzin "liikennevalot" romuna maassa, Trump palaa valtaan – Antti Ronkainen pitää eurooppalaisen johtajuuden puutetta huutavana
Yhdysvalloissa Amerikka ensin -politiikkaansa nojaava Donald Trump tekee paluun presidentiksi tammikuun 20. päivä.
Samaan aikaan Euroopassa johtajuutta pitää etsiä kissojen ja koirien kanssa. EU:n ykkösmaan Saksan ”liikennevalohallitus” kaatui tällä viikolla sisäisiin talouspoliittisiin riitoihin, ja lähitulevaisuus näyttää sekavalta.
Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta pitää tilannetta unionin näkökulmasta onnettomana. Hän muistuttaa, että sekä Saksassa että Ranskassa on tällä hetkellä vallassa ”rammat ankat”.
– On vaikea nähdä, että Trumpin paluu saisi EU:n nousemaan omille jaloilleen ja ottamaan vastuun itsestään. Eurooppa ei varaudu pahimpaan vaan toivoo jatkuvasti parasta.
Ronkainen muistuttaa, että EU:n integraatiota ja toimintakykyä määrittää keskeisesti Saksan ja Ranskan yhteistyö. Molemmissa maissa on kuitenkin vallassa vähemmistöhallitukset, joiden poliittinen uskottavuus on mennyt.
– Se, että Saksa ja Ranska kykenisivät toimimaan johtajana EU-maille, näyttää äärimmäisen epärealistiselta. Johtajuuden puute johtaa ennemminkin siihen, että EU-maat alkavat kilpailla Yhdysvaltain huomiosta, jotka yrittävät ”muina orbaneina” saada Trumpilta mahdollisimman hyviä kahdenvälisiä diilejä, Ronkainen sanoo.
Sosiaalidemokraattien, liberaalipuolue FDP:n ja vihreiden muodostama hallitus kaatui viikkoja jatkuneisiin erimielisyyksiin maan velkajarrusta, jonka muuttamiseen tarvitaan Bundestagissa (liittopäivät) kahden kolmasosan enemmistö.
Sääntö voidaan kiertää julistamalla maahan hätätila. Liittokansleri Olaf Scholzin johtamat sosiaalidemokraatit olisivat halunneet tehdä näin puolustusmenojen kasvattamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi, mutta FDP:läinen valtiovarainministeri Christian Lindner kieltäytyi. Seuraamuksena Scholz näytti Lindnerille ovea ja FDP jätti hallituksen.
Ronkaisen mukaan seuraava kysymys on, että löytävätkö sosiaalidemokraatit ja opposition ykköspuolue kristillisdemokraatit (CDU/CSU) yhteisymmärryksen hätätilasta, jolloin ensi vuoden budjetti saataisiin hyväksyttyä.
– Jos tämmöinen diili demareiden ja kristillisdemokraattien välillä syntyy, on hyvin mahdollista, että vaalien jälkeen seuraava hallitus olisi tällainen sosiaalidemokraattien ja kristillisdemokraattien välinen suuri koalitio.
Ronkainen ei ole nähnyt ainakaan vielä merkkejä siitä, että hallitusovet olisivat aukenemassa kaaoksen kautta laitaoikeistolaiselle Alternative für Deutschland -puolueelle (AfD).
Ronkaisen mukaan kristillisdemokraattien ja AfD:n yhteiskannatus riittäisi sinänsä enemmistöhallituksen muodostamiseen.
– Puolue on kuitenkin niin radikaali huomioiden Saksan menneisyyden. Ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Friedrich Merz on sulkenut pois yhteistyön AfD:n kanssa, Ronkainen muistuttaa.
Ronkainen pitää kuitenkin periaatteessa mahdollisena, että tilanne vielä muuttuu. Näin voisi hänen mukaansa käydä, jos uusien vaalien jälkeen ei jää käteen mitään kestävää enemmistöhallitusta. Tällä hetkellä puolueiden kannatus ei riitä keskustaoikeisto- eikä keskustavasemmistohallituksen muodostamiseen.
– Jos kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuri koalitiokin epäonnistuisi, AfD:n tie hallitukseen tai vähemmistöhallituksen tukemiseen oppositiosta voisi aueta.
Ronkaisen mukaan Scholzin pitää kanslerina tarve saada budjetti läpi.
– Seuraava askel on se, saadaanko hätätila julistettua opposition kanssa.
Luottamusäänestys on Saksassa tapa laukaista uudet vaalit. Scholzin ensin hahmotteleman suunnitelman mukaan luottamusäänestys olisi vasta tammikuussa, ja vaalit pidettäisiin maaliskuussa.
Perjantaina Scholz sanoi kuitenkin olevansa avoin parlamentaarisille keskusteluille vaalien ajankohdasta. Oppositio on vaatinut luottamusäänestyksen järjestämistä jo ensi viikolla, jolloin ennenaikaiset vaalit voisivat olla jo tammikuussa.
– Sen jälkeen Scholz jatkaa vielä virkaatekevänä liittokanslerina niin kauan, että uusi hallitus saadaan aikaan. Ja sehän on Saksassa kestänyt viime aikoina useita kuukausia.
Vaikka Scholzilta kaatui jo liikennevalohallitus alta ja liittokansleri on epäsuosittu, hän voi Ronkaisen mukaan pysyä vallassa siten vielä melko pitkään.
Ronkaisen mukaan Saksan taloudellinenkaan johtajuus ei näytä kaksiselta. Maan tärkeimmät teollisuudenalat, kuten autoteollisuus ja kemianteollisuus ovat kaikki yhtä aikaa taantumassa ja maan teollisuustuotanto on laskenut vuodesta 2017 lähtien. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energian hinta ja inflaatio ovat vain pahentaneet tilannetta.
– Saksan talous on supistunut siitä lähtien kun Venäjän halpa energia meni ja maa on ajautunut syvään rakenteelliseen kriisiin.
Saksan nuupahdus on Ronkaisen mukaan ongelma laajemminkin Euroopalle, koska kaikkien muiden EU-maiden vienti suuntautuu vahvasti Saksaan.
– Saksan teollisuus käy läpi pahinta lamaa sitten toisen maailmansodan ja maan velkajarru ainoastaan ylläpitää ali-investointeja ja syventää ongelmia. Jos maan romahtanut talousmalli ja velkasäännöt eivät ole ennenaikaisten vaalien ykkösteemoja, se tietää ankaria aikoja koko Euroopalle, Ronkainen summaa.