Sata vuotta sitten astui voimaan rauhansopimus jota seurasi kaksi kuuluisaa murhaa – Katso miksi
Tasan sata vuotta sitten 31. joulukuuta 1920 astui voimaan Tarton rauhansopimus, jonka Suomi ja Neuvostoliitto olivat solmineet muutama kuukausi aikaisemmin.
Professori Kari Hokkasen mukaan kyse on Suomen kannalta tärkeästä tapahtumasta, jossa määriteltiin ensimmäiset viralliset rajat kolme vuotta aiemmin itsenäistyneelle maalle.
Vuodesta 1918 voimassa ollut sotatila päättyi kahden suvereenin valtion raja- ja yhteistyösopimukseen.
Sopimusta edeltävät neuvottelut olivat pitkät ja vaikeat. Ne alkoivat 12. kesäkuuta ja päättyivät 14. lokakuuta 1920.
Neuvosto-Venäjä kävi neuvotteluiden aikana omaa sisällissotaansa ja soti myös Puolan kanssa.
Suomalaisiakin sotilaita oli jatkuvasti Venäjän puolella niin sanotuilla heimoretkillään. Suomalaisten miehittämiin Repolan ja Porajärven kuntiin oli nimetty jopa oma nimismies: ylioppilas ”Bobi” Sivén.
Suomi tavoitteli neuvotteluissa yhteyttä Jäämerelle Petsamon kautta ja isoja alueita Venäjän Karjalasta. Kun jälkimmäisestä jouduttiin peräytymään, Suomi tavoitteli itsehallintoa Itä-Karjalalle. Inkerin suomenkieliselle väestölle vaadittiin kulttuuriautonomiaa.
Neuvosto-Venäjä suostui vaatimukseen Petsamosta, mutta muut rajamuutokset torpattiin. Itsehallinnosta ja kulttuuriautonomiasta sovittiin Hokkasen mukaan väljästi, eikä niitä lopulta noudatettu.
Monille suomalaisille neuvottelutulos oli pettymys ja sitä kutsuttiin häpeärauhaksi. Repolan ja Porajärven luovutuksista suivaantunut Sivén teki itsemurhan.
Hokkanen kuitenkin huomauttaa, että Mannerheim ja Tarton rauhanvaltuuskuntaa johtanut J. K. Paasikivi olisivat olleet Karjalan kannaksen kohdalla valmiita siirtämään rajaa lännemmäksi, koska Pietarin läheisyys herätti huolta.
Tarton rauhassa edellytettiin myös Itä-Karjalan heimosotien lopettamista. Hokkasen mukaan niin ei kuitenkaan täysin käynyt, vaan suomalaisia vapaaehtoisretkikuntia operoi Vienan alueella vielä vuonna 1922.
Kun sisäministeri Heikki Ritavuori vangitutti sopimusta rikkoneita, joutui hän äärioikeistolaisen murhaamaksi keskellä Helsinkiä helmikuussa 1922.
– Voidaan siis sanoa, että Tarton rauhasta seurasi ensin kuuluisa itsemurha ja sitten yhtä kuuluisa murha, Hokkanen kiteyttää.