Saksan vaaleista tulossa ennennäkemättömän tylsät – "Schulzilla ei yksinkertaisesti ole enää mitään, millä iskeä"

Vielä vuosi sitten Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tulevaisuus näytti epävarmalta.

Hänen puolueensa kristillisdemokraattisen CDU:n kannatus oli pudonnut roimasti, ja oikeistopopulistisen AfD:n kannatus oli nousussa.

Tunnelmat CDU:n päämajassa laskivat entisestään, kun Saksan toiseksi suurin puolue, sosiaalidemokraattinen SPD nousi liki samoihin kannatuslukuihin.

Mutta nyt on taas toinen ääni kellossa, kun Saksan liittopäivävaaleihin on aikaa reilu viikko. Merkelin jatkokausi Saksan johdossa näyttää gallupien valossa miltei varmalta.

Sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaan Martin Schulzin tuoma noste kesti vain pari kuukautta, ja puolueen
gallupluvut ovat ropisseet alas kuin syyssateen pisarat.

Eikä populistinen AfD-puoluekaan juuri porskuttele. Puolue on menossa ensimmäistä kertaa läpi Saksan liittopäiville, mutta kannatus on kääntynyt laskuun.

Onko näistä tulossa tylsät vaalit?

– Aika vaisua vaalikampanjointi on tähän saakka ollut, vastaa Saksan politiikkaan erikoistunut tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Vaaliasetelma on alkanut näyttää ennakkoon jo niin taputellulta, etteivät demaritkaan enää oikein jaksa uskoa Merkelin haastamiseen.

Se näkyy väistämättä laajemminkin.

Eikä demareilla ole juuri mitään, millä haastaa, sillä puolueet ovat istuneet neljä vuotta samassa hallituksessa ja vastaavat yhdessä toteutetun politiikan sisällöistä.

– Schulzilla on vaikea kyseenalaistaa Merkelin hallituksen päätöksiä, vaikka hän tuleekin Saksan politiikkaan tavallaan ulkopuolisena, Iso-Markku sanoo.

CDU on käyttänyt tilannetta hyväkseen. Se on tietoisesti pidättäytynyt yhteenotoista Schulzin kanssa. Demarien haastamisyritykset ovat kuivuneet kokoon.

Pari viikkoa sitten järjestetty Merkelin ja Schulzin ainoa vaaleja edeltävä tv-väittelykin nuupahti maltilliseksi keskusteluksi.

Schluz on pitkäaikainen meppi ja entinen EU-parlamentin puheenjohtaja.

Ennakkoon Schulzin uskottiin kykenevän haastamaan Merkeliä juuri EU-asioissa.

Merkelinkin EU-osaaminen on kuitenkin piinkovaa. Kevään ja kesän aikana hän on myös lähentynyt selvästi Ranskan tuoreen presidentin Emmanuel Macronin kanssa.

– Se oli Schulzille kuin matto olisi vedetty alta, sanoo poliittisen historian yliopistolehtori Kimmo Elo Helsingin yliopistosta.

– Schulzilla ei yksinkertaisesti ole enää mitään, millä iskeä, hän lisää.

Poliittisten tuulten kääntymiseen vaikuttaa myös se, että pakolaispolitiikan akuutein vaihe on mennyt Saksassa ohitse.

Turkin kanssa tehdyn palautussopimuksen jälkeen pakolaisten virta on heikentynyt selvästi. Euroopan kannalta tilannetta ei voida sanoa ratkaistuksi, mutta Saksaa se ei juuri tällä hetkellä niin voimakkaasti koettele.

– Se on vaikuttanut AfD:n kannatukseen. Sen politiikka on menettänyt merkitystään, Iso-Markku summaa.

Parin vuoden takaisesta Willkommen-politiikastaan runsaasti kritiikkiä saanut Merkel on myös ajanut monia tiukennuksia maahanmuuttoon.

AfD:n kannatusta ovat nakertaneet myös sisäiset ristiriidat.

Tunnettu ja laajaa näkyvyyttä osakseen saanut puolueen puheenjohtaja Frauke Petry olisi halunnut hivuttaa puoluettaan lähemmäksi poliittista keskustaa, mutta äärioikeston nimeen vannovat tyrmäsivät hänet tyystin.

Petry jättäytyi sivuun liittopäivävaalien kampanjavastuusta.

Merkelillä on aika vähän sellaista, mikä sotisi pahasti häntä vastaan.

Kimmo Elo

Myötätuulta Merkelin taakse on tullut myös maailmanpolitiikan puhureista.

Iso tekijä on Donald Trumpin kaoottinen alku Yhdysvaltain presidenttinä. Merkeliä on pidetty viimeisenä merkittävänä läntisten arvojen puolustajana. Kokemuksesta ja jatkuvuudesta on tullut hänen vahvuutensa.

Merkel ratsasti vuoden 2013 liittopäivävaalien voittoon tunnetulla lausahduksellaan ”Te tunnette minut”.

Samaa on Iso-Markun mukaan nähtävissä nytkin. Merkelin valtakauteen liittyy Saksan nousu taloudellisesti menestyväksi ja ulkopoliittisesti vaikutusvaltaiseksi mahdiksi.

– Sen nojalla CDU:lla on helppo esittää, että tätä hyvää saatte jatkossakin, jos äänestätte meitä.

Kaikille Merkel ei kuitenkaan ole paras ehdokas liittokansleriksi. Silti Merkel on suurimmalle osalle ”se vähiten huonoin”, Elo muotoilee.

– Merkelillä on aika vähän sellaista, mikä sotisi pahasti häntä vastaan. Hän on vahva ulkopolitiikassa, mutta myös sisäpolitiikassa. Schulzilla sisäpoliittinen kokemus on selvästi heikompaa.

Mitään helppoja aikoja Angela Merkelillä ei kuitenkaan ole tiedossa.

Saksan liittopäiville on nousemassa kaksi uutta puoluetta, liberalismia edustava FDP ja kansallismielinen AfD.

Molemmat kamppailevat pääsystä kolmanneksi suurimman puolueen paikalle noin kymmenen prosentin kannatuksellaan.

Etenkin AfD:n nousu parlamenttiin uhkaa sekoittaa Merkelin hallituskuvioita. Elon mukaan vaihtoehdot pienenevät sitä mukaa, mitä isomman kannatuksen AfD saa.

FDP voisi olla CDU:lle hyvä kumppani, mutta AfD ei missään nimessä.

– Koalitiohallituksen jatkaminen demarien kanssa on Merkelille viimeinen vaihtoehto, jos muut osoittautuvat hankaliksi, Elo arvelee.

Merkelin valinta jatkokaudelle tarkoittaisi isoja kysymyksiä myös Euroopan unionille.

Iso-Markku ja Elo uskovat, että Saksa ja Ranska lähtevät ajamaan EU:n puolustusyhteistyön syventämistä sekä talous- ja rahaliiton kehittämistä.

Merkel ja Macron ovat väläytelleet jopa EU:n perussopimusten muuttamista, jos uudistaminen ei muuten onnistu.

Suomelle hankkeissa riittäisi pureskeltavaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on moneen kertaan torjunut ajatuksen perussopimusten muuttamisesta.

– Saksan ja Ranskan johtajilla on kova halu näyttää, että EU selviää ilman brittejä. Uudistukset voivat tulla eteen varsin nopeastikin, Elo summaa.