Saarikko: Suomalainen työelämä on uudistettava – keskusta tarjoaa nyt "tekijäreformia"
Suomalainen työelämä tarvitsee tekijäreformin, linjaa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Saarikko sanoi linjapuheessaan keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa, että työreformi tehtiin keskustassa aikana, jolloin oli pulaa työstä ja suurtyöttömyys.
– Nyt on pulaa tekijöistä, ihmisistä. Nyt Suomi tarvitsee tekijäreformin. Tekijäreformin tavoitteena on muun muassa parempi työhyvinvointi ja inhimillisempi työelämä, yrittäjyyden edistäminen kaikilla rintamilla, työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy, Saarikko summasi.
Keskustajohtajan mukaan vanhoja, pitkään hyvin toimineita järjestelmiä on uskallettava arvioida uusin silmin. Esimerkiksi aikuiskoulutusta on reivattava siihen suuntaan, että työtehtävien muutoksiin kyetään vastaamaan joustavasti.
Saarikko sanoi kokeneensa viime kuukausina, että suomalaisessa sopimusjärjestelmässä ollaan uuden ajan äärellä.
Keskusta tavoittelee Saarikon mukaan yksinyrittäjien hoitamista paremmalle turvalle. Korona-ajan suomalaisille opettama paikasta riippumaton työ pitää oikeuttaa.
Saarikon mukaan työttömille pitää turvata yhdenvertainen ansiosidonnainen turva ja läheisen sairauteen liittyvä, lyhytaikaisen omaishoidon vapaa on mahdollistettava.
Saarikko muistutti, että keskusta esitti yleistä ansioturvaa jo 1990-luvun lopulla.
– Yleisen ansioturvan ydin on yhdenvertaisuus. Ei se, kuuluuko työttömyyskassaan, vaan se, että on tehnyt työtä ja siksi ansainnut saman turvan. Nyt kassaan kuulumattomat vain maksavat, mutta eivät hyödy, hän muistutti.
Saarikko totesi suomalaisuusmies Adolf Ivar Arwidssonin vanhaa sutkausta soveltaen, että ”vasemmistoa emme ole, oikeistoa meistä ei tule. Olkaamme siis keskustalaisia.”
– Eroamme oikeistosta siinä, että meille kaikki työ on arvokasta. Ei ole parempaa työtä ja huonompaa työtä, eikä ole vain palkkatyötä. Isänmaata rakentaa myös se, että hoitaa omia lapsiaan. Arvokasta on myös se, että omaishoitaa rakasta läheistään.
Suomi ei Saarikon mukaan rakennu vain palkkatyöstä.
– Se rakentuu heistä, jotka työtä tarjoavat, yrittäjistä. Suomi rakentuu myös vapaaehtoistyöstä, joita ilman maamme ei pyörisi päivääkään. Vapaapalokunnasta, urheiluseurojen valmentajista, ensiapuporukoista, hän listasi.
Vasemmistosta keskusta eroaa Saarikon mukaan siinä, että keskustalle palkka ja työpaikka eivät ole vain saavutettuja etuuksia.
– Meille työnantaja ei ole vastapuoli eikä riistäjä. Meille työelämä ei ole museoesine, jonka vieressä on kyltti: ”ei saa koskea”.
Kulunut vaalikausi ei ole valtiovarainministerin mukana sujunut taloudenpidon osalta niin kuin etukäteen ajateltiin, kun kriisit ovat koetelleet valtiontaloutta.
–Päätöksiä ei ole aikoihin tarvinnut tehdä näin korkean inflaation aikaan. Samalla korot ovat lähteneet nousuun ja velalle on taas tullut hinta.
Saarikon mukaan rahapolitiikan ruuvin ensikiristys osuu ensimmäisenä asuntovelallisiin: oman kodin ostaneisiin, tulevaisuutta rakentaviin perheisiin ja hyvin usein sitä kautta myös lapsiin.
– Perusasioihin kuluu enemmän rahaa kuin aiemmin. Juuri tätä tarkoitin, kun sanoin aiemmin keväällä, että kaikki joutuvat tinkimään elintasostaan. Tosiasia on valitettavasti, että valtio ei kokonaan pysty tilkkimään hintojen noususta kansalaisille aiheutuvaa lovea lompakkoon. Lovea voidaan kaventaa, kuten on tehtykin.
Saarikon mukaan tälläkään kertaa kaikki ei ollut taloudessa toisin, vaikka vasemmisto on näin halunnut uskoa ja uskotella.
– Velka on hyvä renki vauhdittamaan tervettä kasvua, mutta isännäksi sitä ei pidä päästää.
Saarikon mukaan Euroopassa oli jo huolestuttavalla tavalla valtavirtaistumassa ajattelu, jossa hyvinvointi voidaan rakentaa velkaeurojen varaan.
– Ei voida. Hyvinvointi rakentuu ainoastaan työn, yrittämisen ja osaamisen varaan. Nyt hädän tullen roti on palaamassa puheisiin.
Inflaation kiihdyttäminen ja laajentaminen kansallisella palkkakilpailulla olisi Saarikon mukaan oikotie onnettomuuteen.
– Muistamme kaikki viime vaalikaudelta, kuinka kivuliasta menetetyn kilpailukyvyn kiinni kurominen on. Malttia, malttia ja malttia. Sitä totisesti toivon. Aion keskustella työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten suomalaisen työn kustannuskilpailukyky turvataan poikkeuksellisina aikoina.
Saarikon mukaan keskusta haluaa, että velkaantuminen kyetään katkaisemaan hallitusti Suomessa heti, kun ajat palaavat kohti normaalia. Vakaan talouden pohja on keskustajohtajan mukaan työssä, yrittäjyydessä ja kestävässä talouskasvussa.
– Haluamme maan, jossa yhä useammin mainitaan: Suunniteltu Suomessa, tuotettu Suomessa ja omistettu Suomessa. Omassa maassa, koko maassa, Saarikko julisti.
Saarikko kiitti keskustalaisia myös siitä käytännönläheisestä, ratkaisuhakuisesta ja rauhallisesta otteesta, jolla puolue päätyi kannattamaan Suomen hakeutumista Natoon.
– Puoluevaltuuston kanta oli yksimielinen, eduskuntaryhmämme oli yksimielinen.
Päätös hakea Naton jäseneksi oli Saarikon mukaan teko tulevien sukupolvien turvaksi.
– Kun ajassa aukeaa uusi ikkuna, siitä pitää osata katsoa ulos ja kauemmas.
Saarikko totesi, että Venäjä on tehnyt nälästä ja puutteesta kansainvälisen sodankäynnin välineen, kun peltoja miinoitetaan eivätkä Ukrainan viljasadot pääse satamista ulos.
– Kuvitelkaa, jos me suomalaiset olisimme nyt vauraana kansana ostamassa ruokamme niiltä markkinoilta, joiden varassa maailman köyhät ovat. Sanon suoraan, että se olisi moraalisesti väärin.
Saarikon mukaan ne ajat, kun keskustan naureskeltiin ajavan vain maatalouden asiaa, ovat toivottavasti nyt takana.
– Viljelijä nähdään osana maamme puolustusta, vihdoinkin.
Keskustajohtaja muistutti, että valtion puolelta tilojen ahdinkoon on vastattu 300 miljoonan euron paketilla ja ensimmäiset maksatukset ovat jo tileillä.
– Nyt on markkinoiden vuoro toimia.
Saarikon mukaan yhteistä ymmärrystä ruokaketjun tärkeimmän lenkin, viljelijän, aseman parantamisesta on löytynyt ja sopimuksia on avattu kesken kauden.
– Odotan, että tämä suunta myös jatkuu.
Saarikko muistutti puheensa päätteeksi, että eduskuntavaaleihin on aikaa alle vuosi, mikä on todella vähän.
– Ennustan, että keväällä 2023 vaalit käydään ennen kaikkea työstä, toimeentulosta ja turvallisuudesta. Edessä ovat luottamusvaalit.
Saarikon mukaan menestyäkseen keskusta ei tarvitse naamioita tai sirkustemppuja.
– Riittää, kun kerromme keitä olemme, mitä ajattelemme ja teemme uutterasti työtä sellaisen Suomen eteen jossa työnteko ja toisista välittäminen kulkevat käsi kädessä.
Saarikon mukaan keskusta tekee työtä sellaisen Suomen eteen, jossa luonnonvarojen hyödyntämisestä kasvava työ ja luonto kulkevat käsi kädessä.
– Teemme työtä sellaisen Suomen eteen, jossa eri ikäpolvet kulkevat käsi kädessä ja jossa lapsen kädestä pidetään lujasti kiinni, keskustajohtaja linjasi.
Saarikko sanoi luottavansa keskustaan lujasti.
– Luotan että yllätämme Suomen myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Keskusta on lujaa tekoa, hän päätti.