Tuore tutkimus povaa keskustalle roolia, joka voi estää SDP:n nousun pääministeripuolueeksi
Keskustalla voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli vaa’ankielipuolueena kahden eri blokin välissä, arvioidaan tuoreessa Eduskuntavaalitutkimuksessa.
Maanantaina julkaistun tutkimuksen ovat toimittaneet Elina Kestilä-Kekkonen, Lauri Rapeli ja Peter Söderlund.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on ilmassa paljon merkkejä politiikan blokkiutumisesta oikeisto- ja vasemmistoakseleille.
Jos eri blokkeihin lukeutuvat kokoomus ja SDP eivät kykene tulevien eduskuntavaalien jälkeen yhteistyöhön, tarjoaa se keskustalle merkityksellisen aseman.
Tutkimuksessa arvellaan, että keskustalle olisi mieluisampi vaihtoehto liittyä oikeistoblokkiin eli nykyisten hallituspuolueiden rintamaan. Tämä on näkynyt etenkin kuluvalla vaalikaudella, jolloin keskusta on pyrkinyt oppositiossa tekemään pesäeroa entisiin vihervasemmistolaisiin hallituskumppaneihinsa.
Tutkimuksen mukaan edessä voi olla jopa pidempi porvarihallitusten aikakausi, jos keskusta valitsee puolensa pysyvämmin.
Tutkimuksessa pohditaan, että se saattaisi vaikeuttaa merkittävästi SDP:n mahdollisuuksia nousta pääministeripuolueeksi, vaikka se onnistuisikin saavuttamaan vaaleissa suurimman eduskuntapuolueen aseman.
– Vaikka SDP olisi suurin, ei sen johtajalla välttämättä olisi edellytyksiä saada hallitusta kokoon, mikäli kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset päättävät tehdä pidempiaikaista yhteistyötä, tutkimuksessa sanotaan.
Tutkimuksessa kuitenkin huomautetaan, että keskusta on oikeistolais-konservatiivisesta leimastaan huolimatta monissa kysymyksissä lähellä myös punavihreää ryhmittymää.
Sen perusteella voidaan olettaa, että tulevaisuudessa keskusta voisi tarvittaessa toimia melko sujuvasti myös vasemmistolaisessa hallituskoalitiossa.
Se korostaa entisestään keskustan vaa’ankieliasemaa blokkien välillä.
Tutkimus muistuttaa, ettei SDP:n ja kokoomuksen yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa voida sulkea täysin pois. Suomalaisessa politiikassa ei olisi mitenkään tavatonta, että puolueet muodostaisivat tulevaisuudessa yhteisen hallituksen.
Keskustalle se tarkoittaisi haastavia aikoja. Tutkimuksen mukaan keskustaa voisi sinipunan aikana uhata marginalisoituminen varsinkin, jos kokoomus ja perussuomalaiset pystyvät viemään siltä entistä enemmän kannattajia.
Tutkimuksessa korostetaan, että keskusta elää monella tavalla murroksen ja kriisin aikoja.
Puolueen kannatus vaihdellut 1990-luvulta alkaen enemmän kuin millään muulla puolueella. Takana on suuria voittoja ja suuria tappioita.
Keskustan kyky ylläpitää itsellään muista puolueista erottuvaa kannattajakuntaa on heikentynyt.
– Vakiintuneen kannattajakunnan ylläpitämisessä keskusta on ajautunut identiteettikriisiin, tutkimuksessa sanotaan.
Tutkimuksessa listataan keskustan tyypilliselle kannattajalle kuusi ominaisuutta.
Yleensä keskustan äänestäjä on suomenkielinen, mutta ei suurituloinen. Keskustan äänestäjä sijoittuu mielipiteiltään keskustaan tai oikeistoon ja asuu maaseutumaisessa kunnassa. Nuivasti keskustan äänestäjä suhtaututuu kaupungistumiskehitykseen.
Hieman yllättävästi keskustan äänestäjän sanotaan suhtautuvan myönteisesti monikulttuurisuuteen.
Tutkimuksessa arvellaan, että monikulttuurisuuteen kielteisesti suhtautuvia perinteisiä keskustan äänestäjiä on siirtynyt perussuomalaisten äänestäjiksi.
Erityinen huolenaihe kannatusalhoon joutuneessa puolueessa on nuorten äänestäjien katoaminen.
Tutkimus muistuttaa, että vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaaleissa keskustan kannatus alle 35-vuotiaiden keskuudessa oli alle kymmenen prosentin.
Puolue on menettänyt 2000-luvulla kannatustaan kaikissa ammattiryhmissä, myös ydinkannattajakunnassaan eli maatalousyrittäjissä. Vuoden 2023 vaaleissa vain joka toinen maatalousyrittäjä sanoi antavansa ääneensä keskustalle.
Eniten kannatustaan keskusta on menettänyt perussuomalaisille ja kokoomukselle.
Työväenluokkaan samastuvia kannattajiaan keskusta on menettänyt perussuomalaisille, ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan samastuvia kannattajiaan kokoomukselle.
Iso muutos on se, että keskusta menetti vuoden 2023 vaaleissa kannatustaan vahvimmilla kannatusalueillaan. Puolue ei ollut suurin puolue yhdessäkään vaalipiirissä.