Ruotsin Nato-jumi voi jatkua Vilnan kokouksen yli – aika on käymässä vähiin, keskustan Mikko Savola myöntää
Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyminen saattaa siirtyä Vilnan heinäkuun Nato-huippukokouksen jälkeiseen aikaan, arvioi keskustan kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola.
Luxemburgissa maanantaina päättyneeseen Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistunut Savola myöntää, että aikaikkuna ennen Vilnan kokousta on jo lyhyt. Nato-maiden poliittiset johtajat kokoontuvat Vilnassa 11–12. heinäkuuta.
– Pitäisin jopa todennäköisenä, että Ruotsin hyväksyminen menee myöhempään ajankohtaan, Savola sanoo Suomenmaalle.
Ruotsin tilanteesta on kannettu huolta myös Luxemburgin kokouksessa. Kun Ruotsin ratifiointi on käytännössä kahden maan päämiehen, Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Unkarin pääministerin Viktor Orbanin käsissä, asiaan liittyy Savolan mukaan yhä tiettyä epätietoisuutta. Tilannetta mutkistavat myös Turkin presidentinvaalien toinen kierros ja Unkarin parlamentin kesätauon lähestyminen.
– Täällä vaikutetaan omalta osaltaan kollegoihin, jotka ovat Turkista tai Unkarista. Mutta se kun ei ole välttämättä heidän käsissään, Savola sanoo.
Pääpuheenaiheena Luxemburgissa oli luonnollisesti Ukrainan tilanne. Suomen valtuuskunnalla oli tapaaminen myös Ukrainan delegaation kanssa. Ukrainalaisten porukassa oli mukana myös maan entinen presidentti Petro Poroshenko.
– Hän kovasti kiitteli Suomea kaikesta tuesta omalta osaltaan, Savola kertoo.
Savolan mukaan ukrainalaiset toivoivat Suomelta tukea sekä Nato- että EU jäsenyydelleen ja kertoivat näkemyksiään läntisestä hävittäjäavusta ja projektiin liittyvistä koulutusohjelmista. Mitään suoranaisia pyyntöjä Suomelle ei esitetty.
– Se on nyt aika yksiselitteisesti kerrottu, mitä me omilla hävittäjillämme teemme.
Savolan lisäksi Luxemburgin-kokoukseen osallistuivat kokoomuksen uudet kenraalikansanedustajat Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri. Suomi osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenenä, joskin vielä väliaikaisella ja vajaalla kokoonpanolla.
Kahdesti vuoteen kokoontuvalla Naton parlamentaarisella yleiskokouksella ei ole muodollista yhteyttä Naton kanssa, mutta yhteistyö järjestöjen välillä on tiivistä.
Jäsenyyden myötä Suomi on nyt Nato-parlamentaarikkojen kokouksissa nyt äänivaltainen jäsen ja mukana valiokuntatyössä. Suomen edustajien on Savolan mukaan myös mahdollista päästä myös raportööreiksi ja puheenjohtajatehtäviin, jos taustaryhmät niin esittävät ja päättävät.
– Kun raportteja, kannanottoja ja linjauksia tehdään, olemme äänivaltaisina mukana jatkossa, Savola selvittää.