Ylioppilastutkinnon uudistamisen seuraus: Ruotsin kielen osaaminen heikentynyt Suomessa
Ruotsin kielen osaaminen on heikentynyt sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta vuonna 2004. Asia selviää opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta selvityksestä.
Ruotsin taidon heikentyminen näkyy selvityksen mukaan kaikilla kouluasteilla.
Opiskelijoille ja opettajille tehtyjen kyselyiden mukaan monella korkeakouluopiskelijalla on vaikeuksia suorittaa ruotsin opinnot korkeakoulussa. Koulut järjestävät monenlaisia tukitoimia opiskelijoille, joilla lähtötaso on heikko.
Selvitys siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen, luovutettiin opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) torstaina.
Jyrkimmin ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin osallistuneiden määrä laski vuosina 2004–2009 eli pakollisuuden poistumisen jälkeisinä vuosina. Tämän jälkeen kirjoittajien määrän lasku on jatkunut tasaisempana. Ruotsin kirjoittaneita oli alle 12 000 ensimmäisen kerran vuonna 2023.
Ruotsin kielen ylioppilaskokeisiin osallistuu selvästi enemmän naisia kuin miehiä. Miehistä kokeeseen osallistui vuosina 2017─2022 noin 21─26 prosenttia, kun naisten osallistumisprosentti on ollut noin 43─55.
Selvityksen mukaan yli 80 prosenttia ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoista kirjoittaa edelleen suomen kielen. Yhä useampi kuitenkin siirtyy pitkän oppimäärän kokeesta keskipitkän kokeen suorittamiseen.
Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallituksella tulisi olla mahdollisuus ohjata ja seurata opetussuunnitelman toteuttamista peruskouluissa.
Lisäksi selvityksen mukaan ylioppilastutkintoon olisi tärkeää saada suullinen koe mukaan mahdollisimman pian ja korkeakouluille olisi luotava valtakunnalliset suositukset yhdenmukaisista arviointikäytänteistä ja -kriteereistä opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.