Rikoksentekijän persoona vaikuttaa rangaistushaluun – suomalaiset tuomitsisivat Kemalin samasta rikoksesta ankarammin kuin Matin

Suhtautuminen seksuaaliseen väkivaltaan vaihtelee ikäryhmittäin. Suomalaisten rangaistusasenteita selvittäneessä tutkimuksessa nuoret langettivat raiskauksesta kovempia tuomioita kuin iäkkäämmät vastaajat.

Tapauskuvauksessa työtuttavat menivät yrityksen illanvietosta hotelliin, jossa mies pakotti naisen seksiin. Liki tuhat vastaajaa sai määrätä teosta haluamansa tuomion. Peräti 86 prosenttia 15–34-vuotiaista olisi langettanut ehdottoman vankeusrangaistuksen, kun 60–79-vuotiaista näin teki 57 prosenttia.

– Tulos kuvastaa muuttuvia asenteita sukupuoliroolien suhteen, arvioi tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Tutkimuksen aineistona oli kysely, jossa lähes tuhat suomalaista antoi tuomioita kuvitteellisista rikoksista. Tulosten perusteella ihmisten asenteet esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa, maahanmuuttoa ja päihteiden käyttöä kohtaan vaikuttavat heidän antamiinsa rangaistuksiin.

Vastaajille annettiin samanlainen kuvaus kaikista rikoksista, mutta tekijöiden ominaisuuksia muuteltiin. Vaihtuvia muuttujia olivat tekijän sukupuoli, etninen tausta, rikoshistoria, sosiaaliset ongelmat ja päihteiden käyttö.

Tuomioissa oli eroa sen mukaan, millaiseksi tekijä kuvattiin. Esimerkiksi tekijän oletettu ulkomaalaistausta vaikutti rangaistuksiin. Mustafa- ja Kemal-nimisille määrättiin samoissa kotiväkivalta- ja raiskausjutuissa kovempia rangaistuksia kuin Matille ja Vesalle.

Myös suhtautuminen eri päihdeaineisiin vaikutti tuomioihin. Huumeiden käyttö kovensi rangaistuksia, mutta alkoholi ei.

Tulosten perusteella maallikoiden arvot ja asenteet vaikuttavat heidän antamiinsa tuomioihin. Tutkijan mukaan ei voidakaan yksiselitteisesti puhua kansan yleisestä oikeustajusta, koska asenteissa on hajontaa. Siksi liian yksinkertaistavia väestökyselyitä ei tulisi käyttää kriminaalipolitiikan ohjenuorana.

Tutkimus julkaistiin elokuussa Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehdessä. Tulokset perustuivat vuonna 2009 Pohjoismaissa kerättyyn kansalaisten oikeusasenteita koskevaan aineistoon.

Tiukkeneva suhtautuminen seksuaalirikoksiin näkyi kyselyssä, vaikka se tehtiin ennen metoo-kampanjaa. Olettaa voi, että metoo ei ole ainakaan hidastanut asenteiden muuttumista. Sen vaikutus on nähty ainakin Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa viime ja tänä vuonna. Yhteydenottoja on tullut lisää sekä uhreilta että eri oppilaitoksista.

– Nuoret ovat myös tietoisempia omista oikeuksistaan ja haluavat saada tietoa seksuaalirikoksista sekä siitä, mistä voi saada tukea ja avustajan, tiivistää juristi Riitta Silver.

Tukinaisessa näkyy myös, että uhrit tekevät kokemastaan rikosilmoituksia ja haluavat näin saada oikeutta tuomioistuimen kautta. He ovat myös kiinnostuneita siitä, millaisia rangaistuksia teoista voi saada, jos näyttöä löytyy.

Yhteydenotoissa nousee esiin myös vanhoja tapahtumia. Keskustelu voi alkaa seksuaalisesta ahdistelusta, mutta ilmi saattaa tulla esimerkiksi vuosien takaista lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.