Reserviläisliiton toiminnanjohtaja paljastaa Nato-kantansa: "Tuon naapurin kanssa ei kannata olla sinisilmäinen"
Reserviläisliiton toiminnanjohtajan, Minna Nenosen mukaan Ukrainan sota on aiheuttanut piikin liiton jäsenmäärässä.
– Liike on jotain sellaista, mitä liitossa ei ole nähty koskaan. Vaikka vuoden 2014 Krimin valtauksesta lähtien liiton jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti, tällaista ei ole ennen ollut, Nenonen kertoo.
Jo tänä vuonna jäseniä on tullut yli 2000 – keskimäärin vuodessa tulee 2500–3000 uutta jäsentä. Jonkin verran tulee myös poistumaa vuosittain.
Jäsenmäärän kasvu kertoo Nenosen mukaan yksinkertaisesti suomalaisten vahvasta maanpuolustustahdosta – ja siitä hän on ylpeä.
– Sitä on välillä kyseenalaistettu ja puolustusmäärärahoja vähennetty, mutta tässä se nähdään, että kun tilanne tulee, ihmisille tulee halu auttaa. Ihmisillä on silmät auenneet siihen, ettei kannata olla tuon naapurin kanssa niin sinisilmäinen. Historia pitää muistaa nyt ja tulevaisuudessa.
Reserviläisliitto kannustaakin jäsenyhdistyksiä entistä enemmän perustaitojen, kuten ampumataitojen kehittämiseen. Liitto ohjaa jäseniä osallistumaan myös maanpuolustuskoulutuksen (MPK) sotilaallisiin koulutuksiin sekä Naisten Valmiusliitto ry:n kursseille.
– Ollaan kehotettu aktivoimaan ampuma- ja yhdistystoimintaa.
Nenonen kertoo, että häneltä kysytään usein, mikä olisi liiton rooli, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Tähän liittyen hän haluaa kumota yleisen harhaluulon.
– Järjestöillä ei ole siinä vaiheessa varsinaista roolia. Reservi on puolustusvoimien hallinnassa. Reserviläisliiton jäsenistä 90 prosenttia on varusmiespalveluksen suorittaneita ja heillä on oma tehtävänsä sodan aikana.
Nenonen kuitenkin vakuuttaa, että liiton jäsenille, joilla ei ole suoraa sodan ajan kriisitehtävää, löytyy takuuvarmasti tehtäviä kokonaisturvallisuudesta huolehtimisessa.
– Silloin korostuu väestönsuojeluun ja huoltovarmuuteen liittyvät tehtävät. Kriisitilanteessa jokaiselle auttavalle kädelle löytyy varmasti töitä.
Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen Reserviläisliitto ei ota kantaa, mutta keskustelua halutaan herätellä siitä, mitä Naton jäsenyys tarkoittaisi nykyiselle asevelvollisuusjärjestelmälle ja miten puolustusmäärärahat tässä kehittyisivät.
Toiminnanjohtajan oma kanta on kuitenkin hyvin selkeä.
– Itse olen Natoon liittymisen kannalla.