Raportti: Sote-uudistuksen mietittävä sisältöä rakenteiden sijaan

Sote-uudistus ei yksin paranna tehokkuutta, laske kustannuksia ja vähennä sairaaloiden välisiä hoitoeroja, selviää Boston Consulting Groupin (BCG) raportista.

Kansainvälisen konsulttiyhtiön raportin mukaan sote-uudistuksen pitäisi keskittyä terveydenhuollon tuomaan arvoon eli niihin tuloksiin, joita terveydenhoidon järjestelmä tuottaa tietyllä rahamäärällä.

Arvoon perustuvassa mallissa hoidon vaikuttavuutta mitataan systemaattisesti ja palveluita uudistetaan käyttäjien tarpeiden pohjalta.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on raportin kanssa samaa mieltä, että sote-uudistuksessa on nyt siirrettävä huomiota rakenteista sisältöön.

– Pelkät rakenteet eivät tuo laatua ja vaikuttavuutta. Henkilöstön osaaminen ja oikeat hoitovalinnat yhdessä potilaan kanssa tuottavat sen vaikuttavuuden, sanoo Risikko.

Risikko yhtyy raportin näkemykseen, että hoitomenetelmien mittaaminen on tärkeintä. Hänestä se osoittaa, mitkä hoidot toimivat ja ovat kustannusvaikuttavimpia.

Näitä tuloksia voidaan hyödyntää uusien hoitostandardien luomiseen ja sairaaloiden välisten erojen poistamiseen.

Raportin mukaan pääongelma, johon Suomessa ei ole tartuttu kunnolla, on hälyttävän suuret laatuerot sekä sairaaloiden että alueiden välillä.

– Tarvitaan standardit siitä, mikä on vaikuttavaa hoitoa. Tämä data olisi julkaistava avoimesti, jotta kaikki voisivat hyödyntää sitä ja erot kaventua, sanoo BCG:n johtaja Arne Köhler.

Raportissa terveydenhoidon kustannusten arvioidaan laskevan myös merkittävästi, kun terveyspalveluntarjoajia palkitaan hoidon tuottaman arvon, ei potilaiden määrän perusteella kuten nykyisin.

BCG:n tutkimuksesta selviää, että 88 prosenttia haastatelluista sairaalapotilaista haluaisi valita hoitopaikan sen laadun perusteella.

Se ei kuitenkaan onnistu, koska valintojen tekemiseen tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla. Valinta tehdään nykyään melkein aina sijainnin perusteella.

Raportti esittääkin, että Suomen pitäisi seurata Ruotsia arvoperusteisen terveydenhoidon saralla.

Ruotsissa lääketiedeyhteisö on rakentanut yli 100 laatua koskevaa tietokantaa, jotka seuraavat yleisimpiin sairauksiin ja hoitoihin liittyviä tuloksia.

Tietokannan avulla esimerkiksi lääkärit voivat kehittää parempia hoitoja. Avoin tietokanta hyödyttäisi myös lääkealan yrityksiä.

– Yhtälailla tarvitaan sitä vaikuttavuustietoa järjestelmistä ja potilasrekistereistä, sanoo lääkealanyritys Novartis Finlandin toimitusjohtaja Antti Viitanen.

Risikon mukaan Suomessa on paljon tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, mutta tieto on hajallaan. Ministeri nostaa esille muun muassa Käypä hoito -suosituksen, jonne on kerätty tutkimukseen perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.

– Systemaattinen vaikuttavuustutkimuksen keskittymä pitäisi rakentaa verkostomaisesti eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämä olisi sote-alan innovaatio, joka olisi vientituote. Se hyödyntäisi palvelujen käyttäjää, mutta myös tätä sote-uudistusta, Risikko tuumaa.

Köhlerin mukaan seurantatyökalu voitaisiin kehittää nykyisestä järjestelmästä melko pienillä investoinneilla. Hänestä sote-uudistuksen yhteydessä olisi luonteva aika lähteä siihen.