Rahapelijärjestelmän muutoksen seuraavia askelia odotetaan kehysriihessä – nämä ovat potentiaalisimmat vaihtoehdot
Hallitukselta odotetaan kehysriihessä suuntaviivoja siitä, miten rahapelijärjestelmää lähdetään tulevaisuudessa muuttamaan.
Selvää päätöstä rahapeliyhtiö Veikkauksen tulevaisuudesta ei välttämättä ole riihessä luvassa, mutta hallituksella on ainakin painetta linjata seuraavista askeleista, joilla uudistusta lähdetään viemään eteenpäin.
Alkuvuonna Erkki Liikasen johtama työryhmä selvitti neljää erilaista mallia nykyjärjestelmän muuttamiseksi. STT:n tietojen mukaan päätös tehdään todennäköisesti kahden vaihtoehdon välillä.
Toinen todennäköisistä vaihtoehdoista on kokonaisuudistus, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyyn.
Tällöin uudistus vietäisiin loppuun nykyisen hallituskauden aikana, ja se voitaisiin toteuttaa vuoden 2024 alusta.
Toinen realistinen vaihtoehto on osittaisuudistus, jossa osa menoista siirrettään vaiheittaisesti yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään korvamerkityiksi ja rahapelituotoista rahoitettavaksi.
Rahapelijärjestelmän uudistaminen on myös seuraavan vaalikauden asia, joten oppositio otettaneen mukaan jatkovalmisteluun.
Liikasen työryhmän selvityksessä oli kaksi muutakin vaihtoehtoa, joista toinen oli nykyjärjestelmässä pysyminen ja toinen, jossa siirto yleiskatteelliseen budjettiin tapahtuu yhdellä kertaa ja kaikki korvamerkinnät poistuvat.
Liikasen työryhmä piti parhaana vaihtoehtona sitä, että rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin.
Tällä hetkellä Veikkauksen tuotot menevät kolmelle ministeriölle, josta ne jaetaan edunsaajille. Rahapelitoiminnan tuotot ovat alentuneet, ja ne tulevat alenemaan tulevaisuudessakin, sillä rahapelihaittoja pitää suitsia. Tämä taas vähentää järjestöjen ja muiden edunsaajien rahoitusta.
Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet myös koronan takia, ja viime viikolla Lidl ilmoitti poistavansa Veikkauksen pelikoneet kaikista myymälöistään.
Hallitus on kehysriihessä tekemässä päätöstä myös siitä, miten Veikkauksen vähentyneitä tuottoja kompensoidaan edunsaajille. Tämän vuoden osalta ne kompensoidaan kokonaisuudessaan, mutta ensi vuonna niitä ei olla kokonaan kompensoimassa.
Liikasen työryhmän selvitys oli lausuntokierroksella, ja selvitysryhmä järjesti kuulemisia. Myös iso osa kuulluista sidosryhmistä piti parhaana vaihtoehtona joko osittaisuudistusta tai vuonna 2024 voimaan tulevaa kokonaisuudistusta.
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry kertoo teettäneensä kyselyn selvitysryhmän esityksistä. Suurin osa kyselyyn vastanneista piti kokonaisuudistusta parhaana vaihtoehtona.
– Nykyjärjestelmän säilymisen vaikutuksen tiivisti yksi vastaajista näin: se johtaa turmioon, lausunnossa sanotaan.
Kulta ry vaatii lausunnossaan, että kokonaisuudistus on valmisteltava parlamentaarisesti ja siten, että myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä on aikaa käydä alan edustajien kanssa kaikki yksityiskohdat läpi.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV pitää puolestaan ensisijaisen tärkeänä, että edunsaajien rahoituksen suuruus ei ole enää riippuvainen rahapelituottojen määrästä.
– Yhteyden katkaiseminen on keskeistä rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen tavoittelemiseksi.
KKV pitää perusteltuna sitä, että nykyisten edunsaajien rahoitus olisi yhtä lailla arvioitavana vuosittaisessa budjettikehyksessä kuin muutkin julkisen rahan käyttökohteet.
– Tämä lisäisi julkisen rahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Muutoksen pitäisi kuitenkin tapahtua hallitusti siirtymäajan jälkeen, ei välittömästi, KKV katsoo.
Soste Suomen sosiaali ja terveys ry kannattaa osittaisuudistusta. Yhdistyksen mukaan osittaisuudistus on käytettävissä olevaan aikaan nähden selkein ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.
– Esitetyistä vaihtoehdoista osittaisuudistus mahdollistaisi parhaiten vapaan autonomisen kansalaistoiminnan säilymisen.
Soste esittää Veikkauksen tuotoista irrotettavaksi ne rahoituskohteet, jotka ovat tai liittyvät selkeästi julkisen vallan vastuulle. Lisäksi yhdistyksen mukaan sotien veteraanien kunniavelan hoitoon ja kuntoutukseen jatkossa käytettävät varat tulisi rahoittaa Veikkauksen tuottojen sijaan suoraan valtion budjetista.
Myös Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry pitää parhaana vaihtoehtona osittaisuudistusta. Ehyt katsoo, että kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa ensisijaiseksi on asetettava rahapelihaittojen ehkäisy sekä arvioitava kokonaisvaikutukset haittojen ehkäisyyn ja rahapeliyhtiön toimintaan toteuttaa.
Yhdistys huomauttaa, että rahapeliyhtiön tuottojen siirtäminen yleiskatteelliseen budjettiin ei itsessään toimenpiteenä vaikuta rahapeliongelmien määrään millään tavoin.
– Yhtä lailla yksinoikeusjärjestelmä tai lain hyvä aikomus eivät itsessään riitä ehkäisemään ja vähentämään alkoholi- tai rahapelihaittoja, vaan yksinoikeutta tulee toteuttaa siten, että toiminnan keskiössä on haittojen ehkäisy eikä tuottojen maksimointi.
Viime vuosina valtio on omistajana hyväksynyt rahapelituottojen kasvun, järjestö lisää.
Suomen Olympiakomitea katsoo, että rahapelitoiminnan tuotoilla katettavista eristä olisi luontevaa siirtää eriä rahoitettavaksi yleiskatteellisesta budjetista.
Valtion liikuntabudjetti on viime vuosina ollut noin 155–165 miljoonaa euroa. Suomen Olympiakomitean mukaan viime vuonna rahapelitoiminnan tuotoista katettiin noin 150 miljoonaa euroa ja yleisin budjettivaroin noin 15 miljoonaa euroa. Yli 90 prosenttia valtion liikuntamäärärahoista katetaan rahapelitoiminnan tuotoista, komitea sanoo.
Komitea katsoo, että budjettivaroihin siirrettäviä määrärahoja voisivat olla esimerkiksi valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan ja liikuntapaikkarakentamisen avustaminen.
Olympiakomitean mukaan budjetin avaaminen esitetyllä tavalla on perustelua, sillä liikunta on ainoa toimiala, jonka koko valtionrahoitus tulee käytännössä yksinomaan rahapelivoittovaroista. Olympiakomitean mukaan liikunnalla on lisäksi entistä suurempi yhteiskunnallinen tarve.
– Valtion liikunnan rahoitus tulee turvata nykytasolla, Suomen Olympiakomitea linjaa.