Puolustusministeri Savola: Erdoğanin Nato-jarrutus Turkin sisäpolitiikkaa – "Kaikkiin huoliin Suomen osalta vastattu"
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) toppuuttelee huolia siitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat jumiutuneet puolustusliitto Naton eteiseen liian pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi.
Hän totesi keskustan K-Studiossa tiistaina, että vain puolessa vuodessa jopa 28 jäsenmaata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset.
– Kun mietimme aikaisempia prosesseja, mitä Natossa on ollut, niin nopeimmatkin ovat menneet reilusti yli vuoden. Eli nyt kun Madridin huippukokouksesta on kulunut reilu puoli vuotta, jäljellä on vain kaksi jäsenmaata, Unkari ja Turkki.
Savola huomautti, että oman ilmoituksensa mukaisesti Unkarin pitäisi saada ratifiointinsa hoidettua helmikuun loppupuolella tai maaliskuun aikana.
Yleisesti suurempana esteenä Naton laajenemiselle pidetään kuitenkin Turkkia ja sen itsevaltaista presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania.
Turkki on toistuvasti vaatinut etenkin Ruotsilta tiukempaa linjaa suhteessa ryhmiin ja yksilöihin, joita Turkki syyttää terrorismista. Viimeisin selkkaus maiden välille leimahti, kun kurdiaktivistien ryhmä ripusti viime viikolla presidentti Erdoğania esittävän nuken roikkumaan jaloistaan hirtettynä Tukholman kaupungintalon eteen
Savola toteaa, että Ankarasta on kantautunut ”erilaisia vaatimuksia ja kyseenalaistuksia”.
– Mutta Turkki, Suomi ja Ruotsi laativat yhteisymmärryspöytäkirjan Madridin huippukokouksessa viime kesäkuussa. Sitä kautta niihin kaikkiin huoliin ja asioihin, joita Turkilla on ollut, niin Suomenkin osalta on vastattu.
Viimeisen puolen vuoden aikana Suomessa, Ruotsissa ja Nato-liittolaismaissa on arvuuteltu Turkin jarrutuksen perimmäisiä syitä. Puolustusministeri Savola selittää tilannetta ensi kesäkuussa pidettävillä vaaleilla, joissa turkkilaiset äänestävät presidentistä ja parlamentista.
– Pitää muistaa, että Turkissa on oma sisäpoliittinen tilanne. Vaalit ovat tulossa ja tietysti heidän presidenttinsä haluaa tätä kysymystä siellä sisäpoliittista syistä käyttää myöskin voimakkaasti. Turkilla ei pitäisi kyllä aidosti olla Suomen suhteen, eikä Ruotsinkaan suhteen, esimerkiksi terrorismiin liittyviä huolia. Ja kyllä minä uskon, että Turkissakin tiedetään, että olisi koko Naton etu, että Suomi ja Ruotsi jäseniksi tulisivat.
Savolan mielestä Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon eriaikaisesti on poissuljettu vaihtoehto.
– Yhtä jalkaa mennään Natoon. Se tuo meille puolustuksellista syvyyttä, että myös Ruotsi on jäsenenä. On Naton etu, ja se on meidän molempien etu, että me molemmat jäseniä olemme. Ei ole sellaista keskustelua, että me eri aikaa olisimme jäseniksi liittymässä.
Savola uskoo, että arktisen alueen merkitys kasvaa entisestään, kun Nato laajenee pohjoiseen. Venäjällä on alueella valmiiksi merkittävää toimintaa.
Puolustusministerin mukaan esimerkiksi pohjoisten merikuljetusreittien turvaaminen on tulevaisuudessa tärkeässä roolissa. Siksi Suomenkin tulee pitää huoli huoltovarmuusreitistöstään.
– Kyllähän sillä on iso merkitys, mitä arktiselle alueelle kuuluu. Osittain myöskin jännittyneisyyttä on enemmän siellä ollut. Toki nythän Venäjä on erittäin vahvasti sitonut oman operatiivisen toimintansa Ukrainaan ja sotivat siellä. Ehkä juuri nyt on vähän vähemmän jännittyneisyyttä arktisella alueella. Mutta meidän pitää sitä puolta vahvistaa, sillä se tulee tulevaisuudessa olemaan entistä tärkeämpää Suomelle ja koko Euroopalle.
Savola painottaa teiden ja raideyhteyksien suunnittelemista huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.
– Kun Suomen karttaa katsoo, niin Suomihan on saari. Jos Itämerellä konflikti tapahtuu, niin meillä pitää olla vaihtoehtoisia reittejä. Ja kyllä ne vaihtoehtoiset reitit silloin kulkevat Ruotsin ja Norjan kautta.