Puolustusministeri Niinistö torjuu kansalaispalveluksen: “Jos asepalvelukseen tulee pienikin vapaaehtoisuuden elementti, aukeaa Pandoran lipas"

Arvot ovat muuttumassa. Jo 20 vuotta sitten, kun asepalvelus avattiin myös naisille, käytiin laajaa keskustelua siitä, ulotettaisiinko asevelvollisuuskin koskemaan naisia, siinä kuin miehiäkin. Tähän ei silloin päädytty, mutta nyt ajat ovat muuttuneet ja yhdenvertaisuutta vaaditaan enemmän, Elisabeth Rehn arvioi.

Maailman ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä 1990-1995 Holkerin ja Ahon hallituksissa toiminut Rehn oli ministerinä, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta säädettiin.

Nyt Rehnin nimeä kantava ajatuspaja Elisabeth Rehn Bank of Ideas on ideoinut mallin sukupuolineutraalista kansalaispalveluksesta.

Malli pitää sisällään sekä asepalveluksen että monia muita, aseettomia tapoja suorittaa yleishyödyllinen palvelus.

Säätytalolla Helsingissä keskiviikkona järjestetyssä esittely- ja keskustelutilaisuudessa malli arvioitiin monessa puheenvuorossa tarpeelliseksi keskustelunavaukseksi ja vastaukseksi ajan haasteisiin, mutta kansalaispalveluksessa nähdään myös monia kompastuskiviä.

– Jos asepalvelukseen tulee pienikin vapaaehtoisuuden elementti, aukeaa Pandoran lipas. Asevelvollisuuden on oltava vain ja ainoastaan pakottava. Jotta sotilaita riittää puolustusvoimien tehtäviin tarpeeksi, tarvitaan koko miespuolinen ikäluokka, puolustusministeri Jussi Niinistö jyrähti.

Tasa-arvoasioiden suurlähettiläs Anne Meskasen mukaan pakko, asevelvollisuudessa tai kansalaispalveluksessa, on aina huono motivaattori.

– Tämä on nähty jo nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä.

Vapaa kirjoittaja, lukion opettajana toimiva Arno Kotrokaan ei usko kansalaispalveluksen olevan täysin tarkoituksenmukainen.

– Nykysysteemi on niin susi, että kansalaispalvelus on toki parannus. Kansalaispalvelukselle ei kuitenkaan ole aitoa tarvetta ja siitä tulisikin suhteellisen samanlainen toimimaton järjestelmä, kuin nykyisestä siviilipalveluksesta, Kotro sanoi tilaisuuden paneelikeskustelussa.

Vain toisen sukupuolen asevelvollisuus on tasa-arvo-ongelma ja siihen on puututtuva.

Anne Meskanen

Kotron mukaan Suomi on sivistysvaltioiden joukossa kummajainen asevelvollisuusjärjestelmällään.

– Näin lukion opettajana tuntuu absurdilta, että koulussa ensin opetetaan kaikkien olevan yhdenvertaisia ja ettei ole erillisiä naisten tai miesten aloja ja sitten tulee valtiovalta kutsuntakirjeineen ja vetää yhdenvertaisuuskasvatukselta pohjan.

Ministeri Niinistökin näki kansalaispalveluksen mahdollisena, mutta asevelvollisuusjärjestelmälle alisteisena uudistuksena.

– Asevelvollisuuden perimmäinen tarkoitus on sotilaallinen puolustuskyky. Se ei ole mies- tai naiskysymys. Kansalaispalvelusta voidaan toki ajatella kokonaisturvallisuutta tukevaksi järjestelmäksi naisille ja sellaisille miehille, joiden terveys ei asepalvelusta salli.

Meskasen mielestä arvojen ja asenteiden muutos on tunnustettava.

– Vain toisen sukupuolen asevelvollisuus on tasa-arvo-ongelma ja siihen on puututtuva. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei kansalaispalvelusta luodessa luo uutta epätasa-arvoa. Jos kansalaispalvelus suunnataan vain naisille tai palvelustehtävät jollain tavalla sukupuolittuvat, luodaan uusia uhkia tasa-arvon toteutumiselle.

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen muistutti myös naisten osallistumisen turvallisuuskeskusteluun olevan tärkeä asia koko yhteiskunnan kannalta.

– Nyky-yhteiskunta ei tue naisten osallistumista, vaikka naiset kokevat tarvetta turvallisuustietoisuuteen. Uhat moninaistuvat ja kokonaisturvallisuuden kannalta kansalaiset tarvitsevat monenlaisia perusvalmiuksia.

Rehn huomautti naisten roolista myös kansainvälisessä rauhanturvatyössä.

– Joissakin kulttuureissa vain naisrauhanturvaajat voivat saada keskusteluyhteyden paikallisiin naisiin ja tätä kautta auttaa ratkaisemaan konflikteja. Miesrauhanturvaajilta tämä ei välttämättä onnistu.

Ajatushautomo uskoo kansalaispalveluksen ratkaisevan paitsi yhdenvertaisuuden ongelmat, myös vastaavan muuttuviin kokonaisturvallisuuden vaatimuksiin.

– Sukupuolittunut nykyjärjestelmä ei ole ajan- eikä tarkoituksenmukainen. Näemme kansalaispalveluksen sekä yhdenvertaistavan kansalaisten oikeusasemaa että vastaavan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Hybridiuhat, ympäristöuhat ynnä muut haasteet edellyttävät uudenlaista valmistautumista, Kaisa-Maria Tölli esitteli selvitystä.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen huomautti turvallisuus- ja kansalaistaitoja olevan monenlaisia aivan arjessakin.

– Ensiaputaidot ovat hyvä esimerkki taidoista, joita voi tarvita milloin vain. Diginatiiville taas on hyvä oppia myös erilaisia kädentaitoja.

Rehn muistutti kuulijoitaan moninaistuvien turvallisuusuhkien globaaliudesta.

– Se, mitä esimerkiksi Syyriassa tapahtuu, vaikuttaa myös meihin. Tämä nähtiin eritoten pakolaiskriisin aikaan.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva esitti huolen Suomen heikkenevästä roolista globaaleissa turvallisuustehtävissä.

– Rauhanturvatyössä otteemme on repsahtanut. Tällä on signaaliarvoa koko maailmalle. Aiemmin suomalaisia rauhanturvaajia saattoi olla eri tehtävissä kaksikin tuhatta, mutta nyt ollaan neljässä sadassa. Mitä rauhanturvaamisen suurvallalle on tapahtunut?