Puolustusministeri Kaikkonen ymmärtää, miksi presidentti Niinistö patistelee hallitusta: "Se olisi järkevää"

Politiikka

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kannattaa presidentti Sauli Niinistön esitystä siitä, että eduskunta käsittelisi niin sanotun Nato-lain jo ennen kuin Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjat.

– Ajattelen samalla tapaa, että eduskunta voisi aivan hyvin aloittaa eduskuntakäsittelyn vaikkapa jo joulukuun aikana, Kaikkonen sanoo Suomenmaalle.

Tannoisessa tasavallan presidentin kanslian lausunnossa todettiin, että hallituksen olisi ”asianmukaista” antaa esitys Nato-sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle, vaikka viimeiset kaksi ratifiointia uupuisivat.

Kanslia katsoo, että aikataulua kannattaa nopeuttaa, jotta ”valmius sopimusten hyväksymiseen on olemassa heti kun sen edellytykset täyttyvät”.

Kaikkosen mukaan on selvää, että Suomen Nato-jäsenyyden vahvistaminen venyy selvästi ensi vuoden puolelle.

– Unkarilla (ratifioinnissa) menee ensi vuoteen ja Turkista meillä ei ole aikataulua tiedossa. Jos eduskunta hoitaa oman osuutensa, niin meillä ei sitten enää mene aikaa, kun ratifioinnit on saatu.

Puolustusministeri arvioi, että nopeimmillaan eduskunta saa käsiteltyä asian ”joissakin viikoissa”. Kaikkonen myös huomauttaa, ettei vielä voida tietää, milloin seuraava, huhtikuun vaaleissa valittava eduskunta on toimintakunnossa.

– Jos asia (Turkin ja Unkarin ratifiointien saaminen) venyisi sinne saakka, niin kyllä tämä (Nato-lain käsittely) voisi olla ihan järkevää hoitaa eduskunnan päässä jo nyt valmiiksi.

Kaikkonen kuitenkin korostaa, ettei aikataulun rukkaamisessa ole kyse turvallisuusuhasta.

– Turvallisuus ei ole joistakin viikoista tai edes kuukausista kiinni.

Kaikkonen matkaa jouluun alkupuolella Turkkiin tapaamaan maan puolustusministeriä Hulusi Akaria.

Tapaamisessa on määrä keskustella Suomen liittymisestä Natoon sekä ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta.

Turkki on viime päivinä tehnyt ilmaiskuista kurdijoukkoja vastaan Syyrian puolella. Kohteina ovat olleet muun muassa kurdienemmistöinen Kobanen kaupunki Syyriassa sekä al-Holin leirin alue.

Turkin mukaan kyse on vastauksesta pommi-iskuun, joka tehtiin Istanbulin keskustassa.

Aiemmin Suomi on arvostellut Turkkia kurdeihin kohdistetuista sotatoimista. Voiko kritiikkiä esittää nykyoloissa?

–  Suomi voi ottaa kantaa Turkin toimintaan kurdialueella, mutta näkisin, että Suomen kannanotot on luontevinta tehdä yhteisessä EU-rintamassa, Kaikkonen arvioi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi viime viikolla Ruotsin yleisradio SVT:lle, että Suomen ja Ruotsin tulee tiivistää yhteistyötä Turkin kanssa terrorismin vastaisessa taistelussa.

Stoltenberg peräänkuulutti Natoon pyrkiviltä mailta tiukempia lakeja terroristiryhmien toiminnan estämiseksi.

Kaikkosen mukaan Stoltenberg on kuitenkin ollut tyytyväinen siihen, miten Suomi ja Ruotsi ovat noudattaneet Madridissa allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjaa.

– En ole itse havainnut Naton suunnalta mitään patistelua meille.

– Mielestäni Turkki voi olla täysin vakuuttunut siitä, että Suomi on sitoutunut terrorismin vastaiseen kamppailuun.

Useat EU-maat päättivät olla myöntämättä uusia asevientilupia Turkkiin sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019.

Ruotsi kuitenkin ilmoitti syyskuun lopulla, että se sallii jälleen aseviennin Turkkiin.

Suomi puolestaan ei ole kieltänyt asevientiä Turkkiin missään vaiheessa.

– Suomi käsittelee asevientilupia tapauskohtaisesti. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio tehdään ulkoministeriön johdolla.

– Tulevaisuudessa tulemme olemaan saman liittouman jäseniä. Se on syytä ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa, Kaikkonen muotoilee.

Keskustan puoluevaltuutetulle tehdyssä Suomenmaan kyselyssä Kaikkonen oli ylivoimaisesti suosituin ministeri.

Hänet nimesi kolmen parhaimman ministerin joukkoon jopa 97 prosenttia vastanneista.

Kaikkonen itse arvioi, että tuloksessa on ”sota-ajan lisää”.

– En nyt ihan niin korkeita lukuja mielestäni ansaitse. Lämmin kiitos.

Kaikkonen näkee, että puolustuksen asiat ovat nousseet politiikan ytimeen, kun Suomi on tehnyt hävittäjähankintoja ja päättänyt hakea Naton jäseneksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Hyvä, jos näitä asioita ei ole ihmisten mielestä ihan päin mäntyäkään hoidettu, ministeri veistelee.