Lukijalta: Suomen ehdotus on pahasti myöhässä – saattaa silti toteutua
Ulkoministeri Elina Valtonen esitti eilen, että myös Venäjän asevoimille on asetettava rajoituksia, kun niitä ollaan asettamassa Ukrainalle.
Ajatus on oikea, mutta se esitetään vuosia tai ainakin kuukausia liian myöhään.
Vaikka monia mahdollisuuksia Euroopan turvallisuutta vahvistaviin neuvotteluihin on menetetty, saattaa ulkoministeri Valtosen esittelemä aloite vielä toteutua.
Tulevan toiminnan pohjaksi on syytä palauttaa mieleen, millaisia mahdollisuuksia on aikaisemmin jätetty käyttämättä.
x x x
On muistettava, kuinka Venäjän hyökkäyssota alkoi.
Vuoden 2021 lopulla Venäjä esitti Natolle ja Yhdysvalloille neuvotteluja Euroopan turvallisuutta vahvistavista järjestelyistä. Ehdotukset toimitettiin lukuisille EU:n jäsenmaillekin, myös Suomelle.
Ehdotuksiin ei tartuttu.
Suomen hallitus presidentti Sauli Niinistön johdolla ryhtyi aktiivisesti torjumaan neuvottelutarjousta. Tulkinta oli, että Venäjän neuvottelualoite johtaisi siihen, että Suomi menettäisi Nato-optionsa.
Valitettavasti ei ymmärretty, että ehdotukset olisivat olleet pohjana käytäville neuvotteluille. Siitä olisi varmaankin voitu sopia, että Suomen ja Ruotsin optiot olisivat jääneet voimaan.
Neuvotteluissa olisi ilmeisesti sovittu aserajoitus- ja valvontajärjestelyistä, jotka olisivat koskeneet kaikkia maita, myös Venäjää.
Tämä olisi ollut se ”diili”, jolla sodan puhkeaminen olisi presidentti Donald Trumpin mukaan voitu estää
x x x
Toinen mahdollisuus Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen avautui Donald Trumpin aloitettua tämän vuoden alussa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
Vaalilupauksensa mukaisesti Trump käynnisti suorat neuvottelut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Suomi ja Eurooppa ryhtyivät vaikeuttamaan neuvotteluja. Samaan aikaan emme ryhtyneet vahvistamaan omaa turvallisuuttamme.
Mahdollisuuksia tähän oli tarjolla.
Helmikuun 26. päivänä kirjoittamassani blogissa esitin, että ”Suomen ja Ranskan on rakennettava yhdessä kestävää rauhaa koko Eurooppaan”. Kommentoin siinä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Donald Trumpin äskettäistä tapaamista Washingtonissa.
Kirjoitin presidenttien keskustelujen osoittavan, että näillä valtiomiehillä on hyvät edellytykset yhteistyöhön rauhan palauttamiseksi Ukrainaan.
Kommentoin Suomen ja Euroopan edesottamuksia:
”Suomessa ja Euroopassa Donald Trumpin rauhanrakentamiseen on suhtauduttu jyrkän kielteisesti. Hätäkokouksiakin on järjestetty.
Omissa kirjoituksissani olen suositellut toisenlaista linjaa.
Meidän olisi tietysti pyrittävä vaikuttamaan rauhansopimuksen sisältöön. Tämä olisi mahdollista, jos Eurooppa suhtautuisi Yhdysvaltain rauhanpyrkimyksiin myötäsukaisesti.
Toiseksi olen suositellut, että myös EU-maat ryhtyisivät palauttamaan yhteyksiään ja yhteistyötään Venäjän kanssa. Olisi palattava yleiseurooppalaiseen, paneurooppalaiseen yhteistyöhön.
Euroopassa olisi toteutettava luottamusta lisääviä toimia ja solmittava aserajoitussopimuksia. Tämä vähentäisi molemmin puolin tarvetta sotilasmenojen kasvattamiseen.
Ranskalla ja Suomella on ETY-järjestön huippukokousten isäntämaina erityinen vastuu yleiseurooppalaisen yhteistyön elvyttämisestä. Suomi on lisäksi ETY-järjestön puheenjohtajamaa.
Rauhan palautuessa Ukrainaan Suomelle tarjoutuu mahdollisuus rakentaa yhdessä Ranskan kanssa kestävää rauhaa koko Eurooppaan.”
x x x
Heinäkuun viimeisenä päivänä Finlandia-talossa järjestettiin konferenssi ETYKin 50-vuotispäivän merkeissä.
Kommentoin tilaisuutta 1. elokuuta julkaisemassani blogissa ”Rauhan palauttamisesta Ukrainaan ei Finlandia-talossa juuri lainkaan keskusteltu”.
Kysyin, miksi ETYJ ja sen jäsenmaat eivät suostuneet vuoden 2022 alussa käymään Venäjän ehdottamia keskusteluja.
”Finlandia-talossakaan ei rauhan palauttamisesta Ukrainaan juuri lainkaan keskusteltu. Kuitenkin se avaisi jälleen mahdollisuudet kaikille hyödylliseen yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön.”
Syksyn mittaan kirjoitin useita blogeja, joissa ehdotin, että Suomi ETY-järjestön puheenjohtajamaana pyrkisi vaikuttamaan rauhanneuvotteluihin.
Suomi on ollut näkyvästi mukana myös ”halukkaiden koalitiossa”. Syyskuun 20. päivänä esitin, että Ukraina-neuvotteluihin tarvitaan halukkaiden koalition ja Venäjän välinen ”neljäs pöytä”.
Kirjoitin, että ”neljäs pöytä” saattaisi osaltaan avata tietä neuvotteluihin uusista sopimuksista tavanomaisten aseiden rajoittamiseksi ja ehkä myös taktisten ydinaseiden rajoittamiseksi Euroopassa.
Jos saataisiin aikaan keskinäiseen luottamukseen perustuva ja kattava aserajoitusten ja asevalvonnan kokonaisuus, rauhansopimuksen valvomiseksi tarvittaisiin ehkä vain ETY-järjestön mandaatilla toimivia aseettomia tarkkailijoita.
Marraskuun 7. päivänä Iltalehti julkaisi Vieraskynä-kirjoitukseni ”Halukkaiden koalition tulisi keskustella myös Venäjän kanssa”.
Kirjoitin, että keskusteluja ja neuvotteluja ei ole viisasta jättää vain Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välisiksi.
”Koalition eurooppalaisten jäsenmaiden kannaltakin olisi järkevää tavoitella sellaisia aserajoitus- ja valvontasopimuksia, joilla voitaisiin välttää kaikille osapuolille kalliiksi tuleva ja loppujen lopuksi vaarallinen kilpavarustelu.
Laaja aserajoitusten ja -valvonnan tukema rauhansopimus helpottaisi myös sen turvaamiseen tarvittavia järjestelyjä. Parhaimmillaan tähän riittäisivät ehkä vain YK:n mandaatilla toimivat rauhanturvajoukot ja/tai ETY-järjestön tarkkailijat.”
Tämä ajatus sai laajaa julkisuutta, kun presidentti Sauli Niinistö esitti muutamaa päivää myöhemmin YLEn haastattelussa samaa.
x x x
Vaikka monia mahdollisuuksia Euroopan turvallisuutta vahvistaviin laajoihin neuvotteluihin on menetetty, saattaa ulkoministeri Elina Valtosen aloite vielä toteutua.
Jos Venäjän asevoimiin kohdistuvia rajoituksia vaadittaisiin osaksi Ukrainan kanssa solmittavaa rauhansopimusta, sen aikaansaaminen edelleen viivästyisi.
Sen sijaan Suomen ja Euroopan tulisi aktiivisesti tukea Donald Trumpin rauhanponnistuksia. Sopimuksella voitaisiin avata tie neuvotteluihin laajemmista aserajoitus- ja valvontajärjestelyistä, joilla tuleva Venäjän ja Euroopan välinen kilpavarustelu voitaisiin välttää.
Tätä kautta Venäjänkin asevoimille voitaisiin asettaa rajoituksia.
Paavo Väyrynen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/