"Keskittämisprojekti" hirvittää – Nyt puhuvat valtion ohjaukseen joutuneiden sote-alueiden keskustalaiset
Valtiovarainministeriön tarkkailuluokalle joutuneilla Lapin, Itä-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla riittää huolta siitä, miten palveluille ja hoidon saatavuudelle käy.
Ilmassa on vielä paljon kysymyksiä siitä, mitä toimenpiteitä arviointiryhmä lopulta esittää ja mitä niiden pohjalta päätetään.
Yksi asia on kuitenkin varmaa, näkee Lapin aluevaltuutettu Susanna Viitala (kesk.).
– Pelkästään kipeitä päätöksiä on edessä, hän sanoo.
Talousarviovaltuusto on koolla joulukuussa, mutta palveluverkkoasiat ovat näillä näkymin pöydällä keväällä. Ensivaikutelma on Viitalan mukaan sellainen, että kylmää kyytiä on luvassa lähipalveluiden puolustajille.
Perusterveydenhuollon heikennykset ja vuodeosastojen lakkauttamiset huolestuttavat keskustalaisia Lapissa.
Liipaisimella ovat muun muassa Posion, Ranuan, Muonion, Tervolan, Ylitornion, Ivalon, Pellon, Tornion, Pelkosenniemen, Savukosken ja Länsi-Pohjan keskussairaalan eli Länskän palvelut.
– Maalaisjärkikin sanoo, että jos pitkien etäisyyksien maakunnasta suljetaan kriittisiä lähipalveluita, niin mummo- ja papparalli tulee lisääntymään. Mutta ralli laajenee myös muihin ikäluokkiin, Viitala sanoo.
– Voisi sanoa, että vuosikymmeniin suurin keskittämisprojekti on käynnissä.
Pelkästään kipeitä päätöksiä on edessä.
Susanna Viitala
Keskustalla on suurin valtuustoryhmä Lapin hyvinvointialueella.
Viitala kuitenkin näkee, että valta on nyt Petteri Orpon (kok.) hallituksella. Keskustan piikkiin Viitala laskee osin sen, ettei viime vaalikaudella tehty soten rahoitusjärjestelmä ole kunnossa.
– Siitä ei tullut täydellistä, mutta nykyisellä hallituksella olisi kaikki mahdollisuudet korjata tämä tilanne.
Viitalan mukaan alueille tulisi vähintääkin antaa lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen.
– Toivoisin, ettei siellä nyt odoteta seuraavaa hallitusta tekemään niitä ratkaisuja, Viitala sanoo.
Alkuperäisen lain mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta viime vaalikauden jälkeen yllättäviä lisäkustannuksia on tullut esimerkiksi hoitoalan palkankorotuksista ja inflaatiosta.
Hallitus ei ole toistaiseksi suostunut kaikille annettavaan lisäaikaan, mutta arviointimenettelyyn joutuneet alueet sitä saavat.
Helsingin Sanomat kertoi, että jopa kahdeksan uutta aluetta on menossa kohti valtion ohjausta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu Kristian Forsman (kesk.) pitää ”täysin hölmönä” sitä, ettei maan hallitus suostu tähän lisäaikaan.
– Se on erikoista siinäkin mielessä, että käytännössä sitä joudutaan antamaan.
– Hallitus ei ole suostunut katsomaan tilannetta realististen silmälasien läpi, vaan toivoo, että yhtäkkiä alijäämät katoaisivat sillä, että hallinnollisesti niin määrätään, Forsman kuvaa.
Pääministeri Orpo on vedonnut siihen, että soten tilanne on parhaillaan selvityksessä.
Hallitus saa sosiaali- ja terveysministeriöön alivaltiosihteerin Marina Erholan työryhmän asiantuntijaraportin hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen tilasta joulukuun puolenvälin paikkeilla.
Eduskunnan kevätistuntokauden alussa Orpo aikoo antaa aiheesta pääministerin ilmoituksen eduskunnalle.
Valtion arviointimenettelyyn joutuneita alueita voi odottaa pakkoliitos toiseen alueeseen, ellei talouden tasapainottaminen onnistu.
– Paikalliset hyvin harvoin haluavat liitoksia isompaan, koska siinä on omat riskinsä, jos päätöksenteko karkaa kauemmaksi, Forsman sanoo.
Hän näkee ristiriidan siinä, että aluevaltuustolla tulisi olla valta ja oikeus tehdä päätöksiä oman alueensa palveluista, mutta samalla annetaan ymmärtää, että arviointiryhmän suosituksia pitäisi aika voimallisesti ajaa.
– Niitä ei auta käytännössä tai ainakaan suorilta hylätä.
– Valtuutettuja on jo henkisesti valmisteltu siihen, että kipeitä päätöksiä tarvitaan, Forsman sanoo.
Hyvinvointialueita on 21, ja Uudenmaan maakunta on jaettu jopa neljään hyvinvointialueeseen. Maantieteellisesti pienen Itä-Uudenmaan haasteet ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi Lapin.
– Keskustan alkuperäinen idea eli 15–18 aluetta olisi varmaan ollut oikeampi luku. Uudenmaan erillisjako tuli kuntapuolen toivomuksesta.
Forsman pitää sote-uudistusta kaikesta huolimatta välttämättömänä. Kunnilla ei ollut ohjausvaikutusta soten kustannuksiin, hän toteaa.
– Se oli hallitsematon tilanne. Sääli, että sote-uudistuksessa kesti niin kauan. Se olisi pitänyt jo Juha Sipilän (kesk.) aikana saada läpi, hän sanoo.
Myös Lapin Susanna Viitala sanoo, että keskustalaiset voivat puolustaa sote-uudistusta pystypäin.
– Jos miettii aikaa ennen sitä, niin käytännössä sairaanhoitopiiristä tuli lasku kuntaan, ja se oli maksettava. Nyt kustannukset ovat läpinäkyviä ja useita hallintorakenteita on purettu, hän sanoo.
Keski-Suomen aluevaltuuston lisäksi myös aluehallituksessa istuva Tapani Kiminkinen (kesk.) sen sijaan katsoo alueellaan tehtäviä sote-säästöjä siitä näkökulmasta, että ne ovat välttämättömiä.
– Taloustilanne on ihan mahdoton koko Suomessa, pakkohan siihen on jollain tavalla puuttua, maalaislääkärinä tunnettu Kiminkinen sanoo.
Hän katsoo, että nyt pitää panostaa asioihin, joilla saadaan paras terveyshyöty. Kiminkisen mukaan sellainen on omalääkärimalli eli ammatinharjoittajamalli, jossa lääkärin työparina työskentelee omahoitaja.
Kiminkinen kertoo säästöjä syntyvän, kun erikoissairaanhoidon tarve vähenee.
Hallitus esitti äskettäin omalääkärimallien kehittämiseen 40 miljoonan euron lisärahoitusta.
– Omalääkäreitä koko väestö haluaa. Hullua sitä on pilotoida, koska on fakta, että sillä säästetään.
Kiminkinen korostaa, että pienille paikkakunnille tarvitaan korvaavia palveluita poistuvien tilalle. Pihtiputaalta on lähtemässä sekä vuodeosasto että terveyskeskus, hän kertoo.
Terveyskeskus muutetaan terveyspisteeksi.
– Se tuntuu meistä pahalta, mutta pakko on säästää, se on ihan selkeä juttu. Sen takia yritämme, ettei ihan kaikkea viedä.
– Ajamme voimakkaasti, että terveyspisteisiin tulee sisällyttää omalääkärin ja omahoitajan vastaanoton mahdollisuus, Kiminkinen kertoo.
Vuodeosastojen keskittämisen tarpeen Kiminkinen myös ymmärtää.
– Ne pitääkin keskittää sellaisiin paikkoihin, joissa on röntgen joka arkipäivä, laboratoriot sekä päivystystä myös päivisin.
– Se on järkevää sinänsä, vaikka ihmisistä tuntuu hankalalta, kun vuodeosastot häviävät useammilta paikkakunnilta. Niillä ei kuitenkaan saavuteta sitä terveyshyötyä sinänsä.
Kiminkinen hoitaa yhä hyvinvointialueen hoivayksiköitä, joten hän jäävää itsensä, kun palveluverkkoa käsitellään aluehallituksessa.
Hänelle on ”kaikista pyhintä”, että joka kunnassa on oma hoivakoti, eikä ikäihmisiä viedä kauas puolisosta ja omaisista.
– Nyt meillä onkin hyvä tilanne, hoivakoti on joka kunnassa. Mutta uudessa palveluverkossa esitetään, että Kivijärveltä ja Luhangalta ne lakkautettaisiin.
Kiminkinen pitää selvänä, että soten rahoitusmalli on nyt pielessä, kun diagnoosit vaikuttavat alueiden saamaan rahaan.
– Meidän hyvinvointialueemme on aika lailla samanlainen kuin viereinen Pohjois-Savo, mutta siellä rahoitusta saa yli 600 euroa enemmän asukasta kohti kuin Keski-Suomessa.
– Kahden samanlaisen alueen välillä ei voi olla niin suurta sairastavuuseroa, Kiminkinen sanoo.