Yleinen sairaus aiheuttaa verenvuotoja aivoihin: "Älä jätä huomiotta"
Moni tietää kuorsaavansa, mutta asialle ei välttämättä tule tehtyä mitään. Pelkkä ajatus CPAP-laitteen eli ylipainetta hengitysteihin puhaltavan maskin käyttämisestä tuntuu ikävältä ja vaivalloiselta. Tuoreet tutkimustulokset panevat kuitenkin pohtimaan päätöstä uudemman kerran.
CNN kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan hoitamaton uniapnea voi kasvattaa dementian ja Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä.
Uuden tutkimustiedon valossa kohtalainen tai vaikea obstruktiivinen uniapnea liittyy kohonneeseen riskiin saada aivoihin mikroverenvuotoja.
Lääkäriseura Duodecimin mukaan uniapnea on alidiagnosoitu sairaus, jota sairastaa noin 10 prosenttia suomalaisista. Hoitamattomana se lisää ennenaikaista kuolleisuutta, tapaturmavaaraa, pahentaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, vähentää työkykyisyyttä ja huonontaa elämänlaatua.
– Aivojen mikroverenvuodot ovat yleinen löydös ikääntyvissä aivoissa, sanoo tohtori Jonathan Graff-Radford. Hän toimii neurologian professorina Mayo Clinic College of Medicin Rochester -yliopistossa, Yhdysvaltain Minnesotassa.
– Mikroverenvuotojen määrä lisääntyy iän myötä, ja niitä omaavilla ihmisillä on hieman suurempi riski tuleviin aivohalvauksiin ja nopeampaan kognitiiviseen heikkenemiseen, Graff-Radford toteaa.
– Kaikki, mikä lisää mikroverenvuotoja, on merkityksellistä aivojen ikääntymisen kannalta, hän lisää.
Nukahdettaessa ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Rakenteellisesti ahtaissa ylähengitysteissä tämä voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen kokonaan tai osittain, mitä seuraa katkoksen synty ja havahtuminen hereille.
Uniapnea voidaan hoitaa esimerkiksi ylipainehoidolla, uniapneakiskolla tai kirurgialla.
Harvard Medical Schoolin tohtori Rudy Tanzi näkee, että uniapnean seulonnan tärkeyttä pitäisi painottaa terveydenhuollon ammattilaisille ja hoidon tärkeyttä potilaille.
– Älä jätä sitä (uniapneaa) huomiotta. Tee asialle jotain. Kyseessä ei ole ainoastaan välitön aivoverenvuotojen riski, vaan myös myöhemmin tuleva Alzheimerin taudin riski,
Duodecimin mukaan yöllisiä uniapnean oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset, levoton yöuni, lisääntynyt virtsauksen tarve, närästys, kuolaaminen, suun kuivuminen ja unettomuus.
Päiväaikaisia oireita ovat väsymys, pakkonukahtelu, aamupäänsärky, muistihäiriöt, keskittymishäiriöt, masennus, yskä ja impotenssi. Lisäksi nukahtaminen ajoneuvoa ajaessa on merkittävä riski myös ympäristölle.