Trumpin Yhdysvallat kovistelee valtioita takapihallaan Latinalaisessa Amerikassa

Yhdysvallat on palannut presidentti Donald Trumpin johdolla kohtelemaan Latinalaista Amerikkaa takapihana, jossa Washington yrittää määrätä miten toimitaan.

Trumpin suurin silmätikku on ollut Venezuela ja sitä johtava presidentti Nicolas Maduro. Huolet eivät liity demokratian puutteeseen, vaan virallisesti kyse on huumeiden vastaisesta taistelusta.

Yhdysvallat on keskittänyt syksyn mittaan Karibianmerelle niin paljon sotavoimaa, ettei vastaavaa ole nähty sitten Kuuban ohjuskriisin 1960-luvulla.

Lisäksi Yhdysvallat on iskenyt lähellä Venezuelan rannikkoa useisiin väitettyihin huumeiden salakuljetusveneisiin surmaten ainakin 80 ihmistä.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan maailman suurimman lentotukialuksen USS Gerald R. Fordin tuominen alueelle sopii huonosti huumeiden vastaiseen taisteluun, mutta paremmin ilma- ja ohjusiskuihin tavoitteena Maduron hallinnon kaataminen.

Sodan mahdollisuus tuli lähemmäs marraskuussa Yhdysvaltain määriteltyä venezuelalaisen Cartel de los Soles -huumekartellin ulkomaiseksi terroristijärjestöksi. Sitä johtaa Yhdysvaltain mukaan itse Maduro.

Venezuelan mukaan kartellia ei ole edes olemassa. Yhdysvallat viitanneekin kartellilla summittaisesti kaikkiin huumerikollisten kanssa tekemisissä oleviin Venezuelan hallinnon viranomaisiin.

Puolustusministeri Pete Hegsethin mukaan luokitus antaa Yhdysvalloille uusia työkaluja toimissa ”narkoterroristeja” vastaan, eikä mitään päätöksiä suljeta pois.

Monien asiantuntijoiden mukaan huumeet ovat vain tekosyy, ja Trumpia kiinnostaa Venezuelassa todellisuudessa öljy. YK:n mukaan Venezuela ei tuota itse kokaiinia, ja Yhdysvaltain omienkin viranomaisten mukaan valtaosa maahan tulevasta kokaiinista on peräisin Kolumbiasta.

Kolumbia onkin nousemassa kilpailemaan Yhdysvaltain ykköspahiksen asemasta Latinalaisessa Amerikassa. Yhdysvallat on keskeyttänyt tuet perinteiselle liittolaiselleen ja määrännyt presidentti Gustavo Petrolle maahantulokiellon sekä pakotteita.

Myös Brasilian presidentillä Luis Inacio Lula da Silvalla on sukset ristissä Trumpin kanssa. Yhdysvallat mätkäisi Brasilialle viime kesänä rangaistustullit sen takia, että Trumpin liittolaista ja maan entistä presidenttiä Jair Bolsonaroa syytettiin oikeudessa vallankaappausyrityksestä.

Painostuksesta huolimatta Bolsonaro tuomittiin.

– Vielä 25 vuotta sitten Brasilian olisi pitänyt tehdä merkittäviä myönnytyksiä. Mutta nykyään Brasilialla on enemmän vientiä Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan yhteensä, sanoo kansainvälisten suhteiden professori Oliver Stuenkel uutistoimisto AFP:lle.

Trumpin painostus lisäsi Lulan suosiota kotimaassa ja osoitti, että kauppasuhteiden monipuolistaminen oli kannattanut. Paljon vaikeampi tilanne on ollut esimerkiksi Meksikolla, jonka viennistä neljä viidesosaa suuntautuu Yhdysvaltoihin.

Trumpin linja saattaa kääntyä Latinalaisessa Amerikassa pidemmän päälle Kiinan eduksi.

– Yhdysvaltojen painostaessa keskikokoiset maat, kuten Brasilia, Meksiko ja Peru, todennäköisesti jatkavat Kiinan kosiskelua, kirjoittaa yhdysvaltalaisen Defense Priorities -ajatuspajan tutkija Daniel DePetris.

Hänen mukaansa taustalla eivät ole ideologiset sympatiat vaan tarve suojautua Yhdysvalloilta.

Ystäviä Trumpilla on muun muassa Argentiinassa ja El Salvadorissa.