Sudentappolaki kuohautti eduskunnassa – "Eihän tällä ole järjen kanssa yhtään mitään tekemistä"
Susille löytyi jälleen kerran puolustajia vain vihreistä ja vasemmistoliitosta, kun eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen susien poliittisperusteisesta metsästyksestä.
Hallituksen esityksellä metsästyslaista poistetaan säännös suden ympärivuotisesta rauhoituksesta. Suden rauhoitusajasta säädettäisiin metsästysasetuksessa. Metsästys on tarkoitus saada käyntiin jo vuoden alussa.
Esityksen on mahdollistanut suden suojeluaseman heikentäminen EU:n luontodirektiivissä. Suden suojelutason alentaminen sai vauhtia, kun susi tappoi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin perheen ponin Saksassa muutama vuosi sitten.
– Me kaikki saamme olla kiitollisia Ursula von der Leyenille ja hänen ponilleen, joka uhrautui meidän kaikkien puolesta, keskustan Anne Kalmari kiitteli.
Kalmari sanoi olevansa hieman pettynyt siitä, että muiden suurpetojen metsästyksen osalta hallitusohjelmakirjaus ei ole toteutunut.
– Mutta kiitos tästä pienestä palasta.
Vihreiden Jenni Pitko huomautti, että luontodirektiivin liitesiirto ei muuta tilannetta siltä osin, että Suomen on jatkossakin varmistettava, että suden suotuisa suojelutaso säilyy.
– Ministeri on nyt päättänyt, että kanta onkin vähän yllättäen tällä suotuisalla suojelutasolla. Tämä onnistui näppärästi, kun ministeri päätti itse suden suojelutason määrittämisestä piittaamatta suomalaisesta pitkän aikavälin tutkimuksesta. Sitä, täyttääkö tämä uusi päätös EU:n vaatimukset tieteellisestä pohjasta, tulee EU:n komissio onneksi seuraamaan. Itse epäilen sitä vahvasti.
Pitkon mukaan hallitus näyttää olevan valmis sivuuttamaan ekologiset ja tieteelliset reunaehdot.
– Suden metsästäminen tässä tilanteessa uhkaa kannan säilymistä, ja viitaten aikaisempiin kokemuksiin kiintiömetsästyksestä, se voi myös lisätä pihasusia.
Pitko huomautti, että tuoreen kyselytutkimuksen perusteella valtaosa suomalaisista ei kannata suden metsästämistä nykyisessä tilanteessa.
– Suomalaiset tietävät, että susi kuuluu Suomen luontoon ja on tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Sudella on onneksi suomalaisten tuki.
Pitko muistutti että kannan kasvusta ja havaintojen lisääntymisestä huolimatta susi ei ole hyökännyt ihmisten kimppuun.
– Tämä olisi varmaan hyvä muistaa tässäkin salissa, kun lasten kouluteistä ja ihmisten turvallisuudesta puhutaan. Susi väistää ihmistä, se kuuluu suden luonteeseen.
Pitkon mukaan edellisellä kerralla, kun kiintiömetsästys aloitettiin, pihasusien määrä kasvoi, kun laumoja hajosi ja susiyksilöitä lähti vaeltelemaan yksinään.
– Eli tämä julkilausuttu tavoite turvallisuudentunteen lisääntymisestä ei välttämättä parane tämän esityksen myötä.
Vasemmistoliiton Anna Kontula näki, että pelkoreaktion vallassa ei kannattaisi säätää lakeja.
– Suomalaisten enemmistö ei kannata esitystä edes haja-asutusalueilla ja että susi oli täällä ennen meitä ja on elimellinen osa luontoa, toisin kuin ihminen. Miksi sudella ei olisi oikeutta ja tilaa olla täällä siinä kuin muillakin?
Kontulan mukaan nyt ollaan valitsemassa toimia, jotka eivät tutkitusti toimi ja jotka saattavat jopa lisätä susivahinkoja.
– Kuinka kukaan voi puhua, että tässä olisi muka järki voittanut? Eihän tällä ole järjen kanssa yhtään mitään tekemistä.
Kontulan mukaan koiravahinkoihin vetoaminenkin on harhaanjohtavaa, koska Suomessa ihminen on huomattavasti suurempi koiravahinkojen aiheuttaja kuin susi.
– Merkittävä osa metsästyskoirista nimenomaan päättää päivänsä ennen vanhuutta tai sairautta omistajansa toimien seurauksena, mikä on minusta hirvittävän ikävää ja surullista, Kontula täräytti.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) löysi eduskunnan ”susioppositiolle” esityksestään luonnonsuojelullisen näkökulman, uhanalaisten suden saaliseläinten pelastamisen petojen hampaista.
– Ajatelkaapa meillä metsäpeurakantaa. Suomi on ainut maa, joka tällä hetkellä aktiivisesti suojelee metsäpeuraa — erittäin uhanalainen eläin, hän totesi.
Essayahin mukaan suden kanta-arviota on täsmennetty, ja uusi kanta-arvio saatiin Luonnonvarakeskukselta syyskuun lopussa. Suomessa oli kokonaisuudessaan maaliskuussa 430 susiyksilöä, joista 394 poronhoitoalueen ulkopuolella.
– Kantaennuste marraskuulle, eli nyt elämällemme marraskuulle, on arviolta 557 sutta, eli tämä on susikannan tämänhetkinen tilanne.
Suomen riistakeskus esittää suden kiintiömetsästyksen sallimista 16 alueella. Esityksessä ehdotetaan yhteensä 100 suden kiintiötä, joista neljäsosa koskee koirasusialueita.