Pitäisikö lakkautettuja varuskuntia palauttaa? Kaikkonen nostaa esiin Pohjois-Karjalan prikaatin

Keskustan puheenjohtaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen katsoo, että Suomen varuskuntien tai Puolustusvoimien toimipisteiden määrää voisi olla syytä lisätä.

Kaikkonen peräänkuuluttaa pohdintaa siitä, näkyykö Puolustusvoimat riittävällä tavalla eri puolilla Suomea.

– Ja tässä tietysti erityishuomio itäiseen Suomeen, Kaikkonen sanoi Suomenmaalle keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa eduskunnan pikkuparlamentissa.

– Esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaatin lopettamisen myötä Puolustusvoimat ei enää samalla tavalla näy kuin aikaisemmin, vaikka se on tietysti maantieteellisesti puolustuksen kannalta aika keskeinen alue, Kaikkonen totesi.

Yli vuosikymmen sitten toteutettu puolustusvoimauudistus vähensi varuskuntien määrää, ja myös Pohjois-Karjalan prikaatin toiminta loppui Kontiolahdella vuoden 2013 lopussa. 

Kaikkosen mukaan tilannetta voisi nyt arvioida uudessa valossa.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti, ja puolustukseen ollaan lähivuosina käyttämässä valtavia summia. Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.

Kaikkonen kuitenkin totesi, että Suomea ei puolusteta vain varuskunnista, ja tositilanteen sattuessa joukkoja perustetaan nopeasti sinne, missä tarvetta on.

– Mutta on silläkin merkityksensä, missä näitä Puolustusvoimien erilaisia yksiköitä on. Halusin tätä keskustelua nostaa esiin.

Seminaarissa pitämässään puheessa Kaikkonen sanoi, että turvallisuusympäristön muutoksen myötä tarvetta voisi olla ainakin uusille sijoittumis-, logistiikka- ja huoltokeskuksille koko valtakunnan alueella liikkuvia joukkoja varten sekä joukkojen vastaanottamista varten.

– Tiedossa on, että Venäjä vahvistaa omia varuskuntiaan Suomen lähialueilla. Tähän on syytä varautua paitsi valvonnan, myös sotilaallisen läsnäolon keinoin. 

– Itäiseen Suomeen ei saa syntyä sotilaallista tyhjiötä. Elinvoimainen ja asuttu itäinen Suomi, jossa Puolustusvoimat ovat läsnä, luo takeita turvallisuudelle, Kaikkonen sanoi.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on nyt 280 000 sotilasta. Kaikkosen mukaan tätäkin pitäisi korottaa.

– Suomessakin voisi olla perusteltua tarkastella sodan ajan vahvuuden nostamista tulevaisuudessa yli 300 000:een, hän sanoi.

Kaikkonen totesi, että monet maat ovat jo ryhtyneet vahvistamaan joukkojaan. Esimerkiksi Saksan tavoitteena on nostaa aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden määrä 260 000 sotilaaseen ja kaksinkertaistaa reserviläisten määrä 200 000 sotilaaseen.