Puolustusministeriön uusi pomo: Kylmäävä havainto Venäjästä
Puolustusministeriön kansliapäälliköksi torstaina nimitetty Janne Kuusela korostaa, että Suomen tai Euroopan mahdollinen tuleva keskusteluyhteys Venäjän kanssa olisi hyvin erilaisella pohjalla kuin ennen.
– Aikanaan Neuvostoliitto lähti siitä, että se voi rakentaa rauhanomaista rinnakkaiseloa läntisen maailman kanssa, mutta Venäjän nykyjohdolle tällainen ei kelpaa, Kuusela sanoo.
Venäjä näkee joko Venäjän tai lännen hallitseman maailman, ja jälkimmäinen merkitsee Venäjän tappiota, Kuusela kertoo.
– He kokevat, että he ovat jo konfliktissa lännen kanssa. Suomi on heidän silmissään Venäjälle ei-ystävällinen, tai suorastaan vihamielinen Nato-maa.
Kuusela puhui torstaina aamupäivällä keskustan järjestämässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan seminaarissa Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtajana. Iltapäivällä tuli tieto Kuuselan nimityksestä puolustusministeriön kansliapäälliköksi.
Kuusela korostaa, että ollessaan Venäjän kanssa tekemisissä Eurooppa tarvitsee puolustukseensa sekä korkeaa teknologiaa, kylmäpäisyyttä että massaa.
– Suomessa tätä yhtälöä on aika onnistuneesti pystytty pyörittämään, mutta olen pikkuisen huolissani, miten tämä mahtaa mennä Euroopan osalta.
Kuusela sanoo Ukrainaan hyökkäävän Venäjän osoittaneen, että se kykenee tuottamaan kalustoa ja joukkoja ”hämmentävään tahtiin” länteen verrattuna.
– Jossain vaiheessa sodan intensiteetti väistämättä päättyy ja Venäjä kohdistaa huomiotaan muille puolille rajojaan.
– Meillä tulevaisuus on se, että rajan takana on sotilaallisesti paljon vahvempi Venäjä, jonka joukot ovat taistelun kovettamia ja jonka teollinen tuotanto on sotatalousasennossa. Venäjä tuottaa sitä tavaraa ja joukkoa. Tämä täytyy Suomen ja Naton ottaa huomioon, Kuusela sanoo.
Eurooppa loi kolme fataalia riippuvuussuhdetta, kun puolustuksessa tultiin riippuvaisiksi Yhdysvalloista, energiassa Venäjästä ja tuotannossa Kiinasta, Kuusela sanoo.
Nyt luodaan Natoa, josta Eurooppa kantaa merkittävästi isompaa vastuuta.
– Kolme asiaa johtavat oikeaan asentoon: raha, teollisuus ja ihmiset, Kuusela korostaa.
Rahoitusta puolustukseen näyttää Kuuselan mukaan riittävän. Monet Nato-maat ovat jo täyttämässä velvoitettaan laittaa viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
Kuusela kertoo kantavansa kuitenkin jatkuvasti huolta Euroopan joukoista ja puolustusteollisuudesta.
Kuuselan mukaan nämä kaksi ongelmaa unohtuvat Suomessa helposti, koska ne eivät koske meitä. Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja suomalaiset osallistuvat myös muuhun yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.
– Mutta tilanne on kovin eri muualla Euroopassa, Kuusela sanoo.
– Puhumme lähes päivittäin eurooppalaisten kollegojen kanssa tästä, että eipä niitä joukkoja sitten vain ilmaannu ihan tyhjästä.