Puolustusmenot eivät pysy Nato-tasolla edes massiivisin asekaupoin – miten yhtälö ratkeaa?
Nato odottaa jäseniltään vähintään kahden prosentin BKT-siivua puolustusmenoihin, ja Suomi ylittää tällä hetkellä rajan 2,41 prosentin osuudellaan.
Uusien F-35 -hävittäjien ja laivaston Pohjanmaa-luokan sota-alusten hankintojen jälkeen Suomen puolustusmenot näyttäisivät kuitenkin vuosikymmenen lopulla jäävän kahden prosentin rajan alle. Miten asia hoidetaan, jos rajan yläpuolella ei pysytä edes massiivisin asekaupoin?
Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen muistuttaa, että Suomi pysyisi rajan yläpuolella pidempäänkin, jos hävittäjäostokset olisi jaksotettu toisin eli vähemmän etupainotteisesti.
Lehtosen mukaan Nato-katsoo jäsenmaiden puolustusmenoja vuosittaisena tarkasteluna, eikä rajan reippaallakaan ylittämisellä jonakin vuonna voi kompensoida jääntiä jonakin toisena vuonna rajan alle.
– Itse pitäisin sitä ymmärrettävänä ja hyvänä argumenttina, Lehtonen sanoo Suomenmaalle.
Tällä hetkellä Nato-maista puolustukseen sijoittaa eniten voimakkaasti varustautuva Puola, jonka BKT-osuus on tällä hetkellä peräti 4,12 prosenttia. Yli kolmen prosentin kategoriaan kuuluvat Viro, Yhdysvallat, Latvia ja Kreikka.
Suomi sijoittuu listalla seitsemänneksi. Tällä hetkellä yhdeksän Nato-maata jää alle kahden prosentin rajan. Perää pitää Espanja, jonka osuus jää 1,28 prosenttiin.
Muun muassa entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on herätellyt keskustelua puolustusmenojen lisäystarpeesta ja katsonut, että nyt on aika panostaa maavoimiin.
Lehtonen ei halua ottaa kantaa siihen, miten asiassa pitäisi menetellä. Hän muistuttaa, että keinoja nostaa puolustusmenoja kyllä löytyy.
– Voisimme esimerkiksi tehdä veret seisauttavan korotuksen sotilaseläkkeisiin, ja sillä tavalla saavuttaa tämän tavoitteen, Lehtonen pohtii, mutta ei kuitenkaan esitä ongelmaa ratkaistavaksi näin.
Lehtosen mukaan palkat ovat joka tapauksessa iso meno ja palkkamenoja voi lisätä joko korottamalla olemassa olevan henkilöstön palkkoja tai palkkaamalla lisää henkilöstöä.
– Tai jollain niiden yhdistelmällä, hän pohtii.
Lehtosen mukaan kunnossapitokustannukset noussevat itsestäänkin jonkin verran. Sen päälle tulevat uudismateriaalihankinnat.
– Noiden kombinaatiosta se muodostuu.
Jonkinlaista osvittaa siitä, mihin puolustusmenojen ”Nato-nosto” kohdistetaan, saataneen loppuvuodesta. Puolustuksen kehittämistä linjataan jälleen vuosiksi eteenpäin hallituksen puolustusselonteossa.
Muun muassa entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) on puhunut tarpeesta panostaa droonisodankäyntiin Ukrainan kokemusten perusteella. Savolan mukaan sotaa ei käydä enää ilman miehittämättömiä aluksia ja Suomessakin olisi kyettävä droonien massamaiseen valmistukseen.
Ulkopoliittisen instuutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak on puolestaan nostanut esiin kaikkien liikekannallepanon alaisten reserviläisten varustamisen modernein henkilökohtaisin suojavarustein, vähintään kypärin ja suojaliivein.
Verrokkimaaksi puolustuspanostuksissa voi ottaa esimerkiksi toisen Venäjän naapurimaan Viron, joka nostanut puolustusbudjettinsa kolmen prosentin sarjaan.
Viro panostaa muun muassa lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksiin, raskaisiin raketinheittimiin, drooneihin, meripuolustusvälineisiin, 155 millimetrin haupitseihin sekä panssaroituihin taistelu- ja miehistönkuljetusajoneuvoihin.
Yksi suurehko rahanreikä ja poliittista keskusteluakin vaativa kysymys lähitulevaisuudessa on todennäköisesti Puolustusvoimien ammattisotilaiden määrän kasvattaminen. Varusmiehiä ei voi lähettää ulkomaille Naton sotilaallisiin operaatioihin eikä niihin komenneta myöskään reserviläisiä.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen arvioi hiljattain Ylelle maanpuolustuskurssin avajaisten yhteydessä, että Puolustusvoimat tarvitsee vähintään satoja uusia sotilaita pitkällä aikavälillä. Nykyisin Puolustusvoimilla on ammattihenkilöstöä 7 000–8 000.
Pulkkinen arvioi, etteivät sadatkaan uudet sotilaat ehkä riitä pitkällä aikavälillä. Asiasta ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä mitään linjauksia ja päätöksiä.