Puhdas vesi ei ole enää itsestäänselvyys Suomessakaan – taudinaiheuttajat uhkaavat lisääntyä maalla ja merellä
Suomessa talous- ja uimaveden laatu on yleisesti hyvä. Ilmaston lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöt kuitenkin lisäävät riskiä vesien likaantumiselle ja terveyshaitoille.
Epäpuhtauksia voi ajautua vesistöihin aiempaa enemmän tulvien ja rankkasateiden myötä, ja vesien lämmetessä taudinaiheuttajat ovat vaarassa lisääntyä talous- ja uimavesissä.
Ympäristöbakteerien määrän kasvu aiheuttaa terveysriskejä erityisesti immuunipuutteisille ihmisille.
– Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä voidaan ajatella, että vettä on joko liikaa, liian vähän tai sitä on väärissä paikoissa, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen.
Kiinteistöissä riskiä voi aiheuttaa legionellabakteeri, joka viihtyy rakennetuissa vesijärjestelmissä ja lämpimässä käyttövedessä. Vesijohtovesi voi olla lämpimämpää kuin ennen, mikä hyödyttää bakteereita.
– Toisaalta energiansäästötavoitteen seurauksena voi käydä niin, että lämmin vesi ei ole riittävän kuumaa, jotta se hillitsisi bakteerien kasvua. Tarvitaan tasapainoa siinä, että kylmä vesi pysyy riittävän kylmänä ja kuuma kuumana.
Tartuntoja voi tulla yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi suihkulähteiden vesipisarat voivat levittää legionellaa sisältäviä aerosoleja.
– Näitä infektioita on jo todettu ulkomailla. Terveysuhkan takia suihkulähteisiin on rakennettu puhdistusjärjestelmiä.
Merkittävä terveysriski koituu siitä, jos puhdistamaton, ulosteperäisiä mikrobeja sisältävä jätevesi pääsee saastuttamaan talousvesiä. Tunnetuin esimerkki tästä on vuoden 2007 vesikriisi Nokialla, mutta vastaavanlaiset tapaukset ovat harvinaisia.
– Yleisempää erityisesti pienillä pohjavedenottamoilla on, että jätevesijärjestelmä sijaitsee lähellä vedenottokaivoa, jonne mikrobit pääsevät joko maaperästä tai pumppaamon ylivuodon seurauksena.
Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että Suomessa vettä on paljon ja se on pääosin hyvälaatuista.
– Terveydensuojeluviranomaiset ja vesihuollon ammattilaiset Suomessa ovat edelläkävijöitä vesivälitteisten riskien hallinnassa.
Uimareille haittaa voi koitua sinilevien lisäksi myös infektioita aiheuttavista vibriosuvun bakteereista, joita on havaittu yhä enemmän lämpimissä rannikkovesissä.
Perussairauksia poteville suositellaan pitkinä hellejaksoina uimista sisämaan järvissä ja rannikkovesissä uimisen välttämistä.
Uimaveden laatu on Suomessa yleisesti hyvä, mutta joskus vesi saastuu jätevesivuotojen ja -päästöjen takia. Purkuputken etäisyys uimarannasta vaikuttaa infektioriskiin, ja varsinkin norovirusriski kohoaa äkkiä. Valumavesien infektioriskejä selvitettiin hankkeessa, jossa olivat mukana muun muassa Helsingin yliopisto ja THL.
Ilmastonmuutos voi lisätä muun muassa pohjavesien pinnanvaihteluita ja vaikuttaa tätä kautta veden laatuun.
– Vesihuoltomme perustuu monin paikoin puhtaasti pohjavesien käyttöön. Ongelmia syntyy, jos vesien kierto häiriintyy, sanoo Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Hannu Moilanen.
Hänen mukaansa vesihuoltoon tulisi valmistella lainsäädäntömuutoksia, joissa pitäisi ottaa huomioon poikkeusolosuhteet.