Psykiatrista osastohoitoa saaneilla nuorilla huono sairauden ennuste – riski syrjäytymiseen on merkittävä ja varhaisen kuoleman riski kohonnut
Psykiatrista sairaalahoitoa saaneilla nuorilla on huono sairauden ennuste. Sairaalassa hoidetuilla nuorilla on kohonnut varhaisen kuoleman riski, ja he ovat merkittävässä syrjäytymisvaarassa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Syrjäytymisriskiä lisää muun muassa mielenterveyshäiriöiden lisäämä epäsosiaalinen käytös. Psykiatrisilla osastoilla hoidetuilla nuorilla on myös ikäluokkaansa matalampi koulutustalo. Vain puolet osastolla hoidetuista nuorista on suorittanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen, kun muilla samanikäisillä kouluttautumisaste on 85 prosenttia.
Tiedot selviävät erikoislääkäri Timo Holttisen väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa 27. tammikuuta.
Holttisen tutkimus osoittaa, että nuorten hoito pitäisi tuoda lähemmäs nuorten arkiympäristöä ja pitää sairaalajaksot mahdollisimman lyhyinä.
– Vaikka viime vuosikymmeninä nuorisopsykiatrisia palveluita ja muita tukimuotoja on kehitetty aktiivisesti ja niiden saatavuus on parantunut huomattavasti, sairaalahoitoa vaativien mielenterveyshäiriöiden ennuste ei näytä parantuneen merkittävästi, Holttinen toteaa Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Holttisen väitöstutkimuksen mukaan nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon määrä on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kasvu oli erityisen voimakasta 2000-luvulla, jolloin ikäryhmästä yhä useampaa nuorta hoidettiin sairaalassa. Erityisesti tytöillä kasvu oli huomattavaa.
Sairaalahoidon syynä mielialahäiriöiden osuus lisääntyi merkittävästi väitöstutkimuksen ajanjakson aikana.
– Avohoitoa ja muunlaista tukea on lisätty merkittävästi 2000-luvun alussa, mutta siitä huolimatta sairaalahoidon määrä on kasvanut. Todennäköisesti taustalla ovat yhteiskunnan muutokset ja terveyspoliittiset tekijät, Holttinen sanoo.
Holttisen tutkimuksen mukaan nuoria tulisi hoitaa ja kuntouttaa lähellä heidän arkiympäristöään, eikä osastohoidolla ole tarkoituksenmukaista korvata muuta tukea.
– Näin saavuttaisimme vaikuttavaa osastohoitoa silloin, kun sille on todellista tarvetta, ja tukea tuotaisiin lähemmäs nuoren aitoa sosiaalista ympäristöä.
Holttinen korostaa lisätutkimuksen tarvetta kasvaneen sairaalakäytön taustatekijöistä. Sen avulla voitaisiin ajoissa tunnistaa nuoret, joilla on aidosti tarvetta psykiatriselle sairaalahoidolle. Samalla rajalliset terveydenhuollon voimavarat saataisiin kohdennettua nykyistä tehokkaammin, sillä osastohoito on avohoitoa kalliimpaa.
Timo Holttinen työskentelee nuorisopsykiatrian kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja apulaisylilääkärinä Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Holttisen väitöskirja tarkastelee suomalaisia 13–17-vuotiaita nuoria, jotka joutuivat ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaalahoitoon vuosina 1980–2010. Tutkittavia oli noin 17 000, ja heitä seurattiin rekisteritutkimuksen menetelmin.
Käytössä olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Eläketurvakeskuksen, Kelan sekä Tilastokeskuksen rekisterit, joista sairaalassa hoidettujen elämää tutkittiin vuoden 2014 loppuun saakka.