Lukijalta: Kokouskahvit on juotu, nyt tehdään politiikkaa
Keskusta on parhaimmillaan liike, joka tuntee juurensa mutta katsoo eteenpäin. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Siksi myös meidän on aika ajoin uskallettava tarkastella kriittisesti omia toimintatapojamme.
Olen ehdolla keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, koska uskon, että puoluevaltuustolla voisi olla nykyistä vahvempi rooli puolueemme tulevaisuuden rakentamisessa.
Puoluevaltuusto käyttää keskustassa ylintä päätösvaltaa puoluekokousten välillä. Se kokoaa yhteen 135 keskustalaista eri puolilta Suomea. Siinä joukossa on valtava määrä kokemusta, osaamista ja erilaisia näkökulmia.
Kysymys kuuluu: osaammeko hyödyntää sitä riittävästi?
Minulla on viisi ajatusta siitä, miten puoluevaltuuston työskentelyä voitaisiin kehittää.
1. Koko Suomen näkökulma
Koko Suomen puolustaminen on keskustalle paljon enemmän kuin aluepolitiikkaa. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, että ihmisten arki ja mahdollisuudet ovat erilaisia eri puolilla maata.
Puoluevaltuustossa tämä näkyy konkreettisesti. Saman pöydän ääressä kohtaavat näkemykset esimerkiksi Helsingistä, Juvalla, Oulusta, Seinäjoelta ja Rovaniemeltä.
Tätä verkostoa pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin myös politiikan valmistelussa. Kun keskusta rakentaa suurta poliittista avausta, puoluevaltuusto voisi tarkastella, mitä ratkaisu tarkoittaisi erilaisissa kunnissa ja erilaisissa elämäntilanteissa.
Koko Suomen näkökulma ei saa jäädä juhlapuheisiin. Sen pitää näkyä siinä, miten politiikkaamme rakennetaan.
2. Kentän ääni osaksi päätöksentekoa
Keskustan yksi suurimmista voimavaroista on laaja järjestökenttä. Kunnissa, paikallisyhdistyksissä ja piireissä nähdään usein ensimmäisenä, miten yhteiskunnan muutokset näkyvät ihmisten arjessa.
Tämän tiedon pitäisi kulkea nykyistä järjestelmällisemmin poliittiseen valmisteluun.
Ennen puoluevaltuuston kokouksia voitaisiin koota kentältä yhteinen tilannekuva: mitkä asiat juuri nyt puhuttavat, missä päätökset aiheuttavat ongelmia ja missä keskustan pitäisi tehdä uusia avauksia.
Samalla tiedon pitää kulkea myös toiseen suuntaan. Puoluejohdon ja eduskuntaryhmän on pystyttävä avaamaan kentälle, mitä valmistellaan ja miksi.
Puoluevaltuuston tehtävä olisi rakentaa toimiva yhteys näiden välille. Näin saadaan myös entistä tehokkaammin vietyä puoluejohdon viestiä koko Suomeen.
3. Kokouksista työskentelyä
Myös kokouskulttuuria voidaan uudistaa.
Puoluevaltuuston kokouksissa pitäisi olla enemmän tilaa keskustelulle, vaihtoehtojen arvioinnille ja yhdessä tekemiselle. Kaikkien ei tarvitse puhua kaikesta, mutta jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tuoda oma osaamisensa yhteiseen käyttöön.
Voisimme valita jokaiseen kokoukseen muutaman suuren poliittisen kysymyksen, joihin todella syvennytään. Alustusten jälkeen tehtäisiin töitä pienemmissä ryhmissä ja haastettaisiin myös valmiita ajatuksia. Myös asiantuntijoita voitaisiin pyytää puhumaan meille.
Hyvässä poliittisessa keskustelussa saa olla eri mieltä. Olennaisinta on, että keskustelun jälkeen olemme vähän viisaampia kuin ennen sitä.
4. Puoluevaltuusto 365
Puoluevaltuuston työ ei voi tarkoittaa vain kahta kokousviikonloppua vuodessa.
Haluan kehittää ajatusta Puoluevaltuusto 365:stä. Se tarkoittaisi, että puoluevaltuusto toimii verkostona myös varsinaisten kokousten välillä.
Tähän ei tarvita lisää raskasta hallintoa. Etäyhteydet ja digitaaliset työkalut mahdollistavat kevyet teemaryhmät, asiantuntijakeskustelut ja yhteisen valmistelun silloin, kun sille on tarvetta.
Puoluevaltuustossa on osaamista yrittäjyydestä, koulutuksesta, kunnista, hyvinvointialueista, maa- ja metsätaloudesta, järjestöistä ja monilta muilta yhteiskunnan aloilta. Olisi hukattua potentiaalia ottaa tämä osaaminen käyttöön vain muutamana päivänä vuodessa.
5. Rohkeammin politiikan ytimeen
Lopulta puolueen merkitys ratkaistaan politiikan sisällöissä.
Siksi puoluevaltuuston pitäisi olla paikka, jossa keskustan politiikkaa uskalletaan paitsi rakentaa myös haastaa.
Meidän pitää pystyä kysymään itseltämme: Mikä tässä ratkaisussa toimii? Mikä ei? Ketä emme ole huomioineet? Onko meillä parempi vaihtoehto? Ja ennen kaikkea se, että pystymmekö kertomaan suomalaisille ymmärrettävästi, mitä haluamme muuttaa ja miksi?
Puoluevaltuusto voisi ottaa vuosittain muutaman suuren kysymyksen perusteelliseen käsittelyyn ja tuottaa niistä näkemyksiä puoluejohdon ja eduskuntaryhmän työn tueksi.
Silloin puoluevaltuusto ei olisi politiikan valmistelun päätepiste vaan yksi sen moottoreista.
Uudistuminen kuuluu kansanliikkeeseen
Minulle uudistuminen ei tarkoita menneen työn väheksymistä eikä keskustan muuttamista joksikin toiseksi.
Päinvastoin.
Kansanliike pysyy elävänä vain, jos jokainen sukupolvi tuo siihen omat ajatuksensa, kokemuksensa ja tapansa toimia. Meidän tehtävämme on arvostaa sitä, mitä ennen meitä on rakennettu ja samalla uskaltaa kysyä, miten tekisimme asiat tänään vielä paremmin.
En halua puoluevaltuustolle lisää hallintoa tai kokouksia kokousten vuoksi.
Haluan sille enemmän merkitystä.
Puoluevaltuuston pitää olla paikka, jossa koko Suomen näkökulma kohtaa, kentän kokemukset jalostuvat politiikaksi ja erilaiset ihmiset rakentavat yhdessä keskustan seuraavia avauksia.
Juuret antavat meille perustan. Mutta katseen pitää olla tulevaisuudessa.
Viivi Immonen
ehdolla keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/