Professori: Kymmenen vuoden työ kantaa nyt hedelmää – Suomi näyttää suuntaa biotaloudessa
Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen hämmästelee blogissaan viime päivien kritiikkiä, joka on kohdistunut biotaloutta vauhdittavaa politiikkaan, metsäpohjaisen tuotannon kasvattamiseen sekä bioenergiaan nojaavaan energia- ja ilmastostrategiaan.
Hänen mukaansa kymmenen vuoden tutkimus- ja kehitystyö kantaa parhaillaan hedelmää. Uutta biotaloutta syntyy Suomeen ja se nojaa kotimaisiin raaka-ainevaroihin.
– Biotalouteen panostaminen, erityisesti Suomessa ja juuri nyt, ei kuitenkaan ole varren jatkamista hullun kirveeseen. Olisi lyhytnäköistä löysätä kaasua, kun takavuosien panokset alkavat konkretisoitua teollisina investointeina ja tuotannon kasvuna, Asikainen kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että energia ei ole enää pitkään aikaan ollut biotalouden pääpainopisteessä, vaan uusien tuotteiden ja materiaalien kehittäminen.
– Biotalouden kasvu syntyy tällä hetkellä mekaanisen puunjalostusteollisuuden ja kuiduttavan teollisuuden investointien ja kasvun kautta.
Energiaraaka-ainetta syntyy jatkossakin suuria määriä muun jalostustoiminnan sivutuotteena.
– Suomesta tuskin tulee aurinkoenergian suunnannäyttäjää mutta bioenergian tehokkaassa ja kilpailukykyisessä hyödyntämisessä olemme sitä jo nyt.
Asikainen korostaa, että kiertotalouden kehittäminen on välttämätöntä, jotta maapallon resurssit riittäisivät kasvavan väestön tarpeisiin.
Tähän on hänen mukaansa jo olemassa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Puuteollisuuden sahanpurua esimerkiksi jalostetaan rehuproteiiniksi ja sellutehtaiden kylkeen suunnitellaan kiertovesiviljelyyn perustuvaa kalankasvatusta.
Suomen kansantalouteen tällä hetkellä vuosittain 60–70 miljardia euroa. Jokaisen miljoonan kuution jalostaminen tarkoittaa puolta miljardia euroa lisää.
Julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin Asikaisen mukaan korjata 7–8 miljardilla eurolla vuodessa, jos kyettäisiin lisäämään puun käyttöä 15 miljoonaa kuutiota.
– Tämä mahdollistaisi myös panostukset metsien suojeluun, talousmetsien hoitoon ja käytön monipuolistamiseen, Asikainen kirjoittaa.
Itse hän toteaa olevansa optimisti ja uskoo kymmenen miljardin euron lisäyksen olevan totta vuonna 2030, ehkä jopa aiemmin.
– Suomen on perusteltua jatkaa panostusta biotalouteen ja jalostusarvon nostamisen ohella myös tuotantomäärien kasvattamiseen.