Politiikassa saa vihollisia hankkimattakin, keskusta opasti työmarkkinauudistuksia jyräävää hallitusta
Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni ihmettelee, miksi hallitus ei esitä työntekijöille yhden ainoaa parannusta, vaikka ajetuilla uudistuksilla on heijastusvaikutuksia työmarkkinoiden turbulenssiin.
– Ei ole hallintoedustuksen lisäämistä, ei ole yleistä ansioturvaa. Ja te sanotte, että no, veronkevennyksiä tulee. Kaikista suurimmat veronkevennykset tulevat kaikista rikkaimmille. Miten se auttaa niitä työntekijöitä, jotka nyt osoittavat mieltään, Kulmuni kysyi hallitukselta eduskunnassa.
Hän huomautti, ettei nyt nähtäviä poliittisia lakkoja olisi ilman hallituksen työmarkkinaesityksiä.
– Joten totta kai myös hallituksella on vastuu siitä, mitä hallitus esittää.
Eduskunta keskusteli tiistaina kiistellyihin työmarkkinauudistuksiin kuuluvista lakiesityksistä, poliittisten lakkojen rajoittamisesta ja laittomien lakkojen hyvityssakkojen korottamisesta.
Poliittiset työnseisaukset saisivat kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Laittomien lakkojen hyvityssakon enimmäismäärä ollaan nostamassa 150 000 euroon, kun se on tällä hetkellä 37 400 euroa.
Työntekijälle voi puolestaan jatkossa mätkähtää 200 euron maksu, jos hän jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.
Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen sanoo keskustan tukevan osittain hallituksen esityksiä. Tuki tulee poliittisten työtaistelutoimien rajoittamiselle ja tukityötaistelutoimien rajoittamiselle, vaikka puolue haluaa vielä valiokuntakäsittelyssä selvittää jälkimmäisen yksityiskohtia.
– Kannatamme myös hyvityssakon korottamista laittomista lakoista, mutta ihmettelemme sitä, miksi, arvoisa työministeri, te ette aseta työnantajien laittomille työtaistelutoimille samanlaisia sanktioita, Kurvinen osoitti sanansa ministeri Arto Satoselle (kok.).
Keskusta ei myöskään hyväksy 200 euron sakkoa laittomista lakoista työntekijöille.
– Se on meidän mielestämme tarpeeton ja kohtuuton esitys.
Kurvinen haluaa tietää, onko tällä viikolla tapahtumassa aito neuvottelu työmarkkinakokonaisuuden ratkaisemiseksi.
– Keskusta peräänkuuluttaa isoa pöytää, jossa vielä neuvoteltaisiin näistä kysymyksistä.
Monet kansanedustajat puuttuivat puheenvuoroissaan siihen, että esitystä on perusteltu erityisesti Ruotsin käytännöllä. Työministeri Satosen on vedonnut usein siihen, että poliittiset lakot olisi Ruotsissa käytännössä rajattu kahteen-kolmeen tuntiin. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– On erittäin vakava asia, jos ministeri antaa eduskunnalle väärää tietoa ja antaa suomalaisille väärää tietoa näin tärkeässä asiassa, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma totesi.
Satosen mukaan Ruotsin lakkoasia on saanut ”suhteettomiakin mittasuhteita”. Hän esitti, että eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuulisi Ruotsin valtakunnansovittelijan päälakimiestä Per Ewaldssonia, joka asiasta tietää.
Satonen lupasi pyytää anteeksi, mikäli tämän jälkeen selviää, että hän on tullut levittäneeksi väärää tietoa.
SDP:n kansanedustaja, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo, että hallitus iskee moukarilla pientä asiaa, kun katsotaan työtaistelutoimien määrää.
– Viimeisen 25 vuoden aikana jokaista työntekijää kohti on keskimäärin noin puoli tuntia vuodessa ollut työtaistelutoimenpiteitä, puoli tuntia työtaistelutoimenpiteitä vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nyt näitä poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja muita on ollut vain noin muutamia minuutteja, Lyly valistaa.
Sairauspoissaoloja sen sijaan on 10–15 päivää, siis 80–120 tuntia, hän vertaa.
– Minä kysyn, onko tämä kaiken vaivan arvoista, Lyly kysyy lakiesityksistä.
Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen haluaa myös tuoda sovun näkökulmaa vahvemmin esille työmarkkinauudistuksissa.
– Koska pitkässä juoksussa ainoa tapa mennä eteenpäin neuvottelutilanteessa on, että jos jompikumpi osapuolista on ylivoimainen ja toinen on hieman heikoilla, niin se ylivoimainen osapuoli kunnioittakoon tätä heikompaa ja heikompi tuokoon asiansa vahvasti esille.
Hoskosen mukaan politiikassa ei kannata hankkia vihamiehiä.
– Niitä tulee kyllä hankkimattakin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson katsoo, että tukilakkoihin tukevat rajoitukset ovat päässeet liian vähällä huomiolla.
– Nämä rajoituksethan eivät vaikuta niihin vahvan neuvotteluaseman omaaviin työntekijöihin suoraan, kuten satama-ahtaajat, vaan nimenomaan heikossa neuvotteluasemassa oleviin työntekijöihin. Mainittiin lähihoitajat, esimerkiksi kaupan kassat voisivat olla toinen esimerkki.
– Kun minä luen hallituksen esitystä, niin tukilakkojen osalta Suomeen on tulossa selvästi Pohjoismaiden tiukin sääntely, Andersson sanoo.
Työelämän uudistuksia puolustettiin vahvasti kokoomuksesta.
Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén totesi Suomen erottuvan tällä hetkellä monista verrokkimaista sillä, miten vähän työelämään liittyviä uudistuksia on tehty, ja miten vähän on olemassa pelisääntöjä ja sääntelyä liittyen lakkoihin.
– Keskeistä tässä hallituksen esityksessä on se, että oikeus lakkoilla omien työehtojen puolesta säilyy aivan nykyisellään. Hallitus ei esitä minkäänlaisia muutoksia tai rajoituksia siihen, jos lakkoillaan omien työehtojen puolesta työehtosopimusneuvotteluiden ollessa käynnissä, hän sanoi.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz myös korosti, ettei poliittisten lakkojen rajoittamisella puututa ihmisten mielenosoitusoikeuksiin tai kokoontumisvapauteen.
– Mutta sellainen ajatus, että saa lopettaa työnteon – siis saa lopettaa työnteon – poliittisista syistä, kun ei hallituksen politiikka miellytä, se on outo ja käsittämätön ajatus varsinkin, kun työntekovelvoite sisältyy sekä työehtosopimukseen että työsopimukseen, kunhan työnantaja maksaa sopimuksen mukaista palkkaa. Tämä ajatus on aivan outo ja järjetön, kokoomuskonkari näkee.