Politiikantutkijat: Presidentinvaaleista selvitään yhdellä äänestyskierroksella
Vaikka valitsijayhdistyksen ehdokkaan Sauli Niinistön etumatka kapenikin Ylen perjantaina julkistamassa presidenttikyselyssä, politiikantutkijat pitävät epätodennäköisenä, että presidentinvaaleissa järjestetään kahta äänestyskierrosta.
Niinistöä kannatti vuodenvaihteessa tehdyssä kyselyssä presidentiksi 72 prosenttia vastaajista. Niinistön kannatus hupeni marraskuun mittauksesta kahdeksalla prosenttiyksiköllä.
Vihreiden Pekka Haavistoa kyselyssä kannatti 11 prosenttia ja perussuomalaisten Laura Huhtasaarta viisi prosenttia vastanneista. Molempien kannatus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä marraskuusta.
– Tämä ei näytä siltä, että Niinistölle olisi nousemassa ketään todellista haastajaa. Vahvasti näyttää siltä, että yhdellä äänestyskierroksella selvitään, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund summaa.
– Kyllä tämä nyt viittaa siihen, että toista äänestyskierrosta ei tule, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari puolestaan sanoo.
Grönlundin mukaan Niinistön ylivoima saattaa johtaa siihen, että presidentinvaalien äänestysprosentti laskee entisestään.
Hän muistuttaa, että äänestysprosentti on laskenut jatkuvasti vuonna 1994 järjestetystä ensimmäisestä suorasta kansanvaalista lähtien.
Vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänesti 72,8 prosenttia äänioikeutetuista, kun vuonna 1994 ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli vielä lähes kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi.
– Pidän todennäköisenä, että nyt mennään alle 70 prosentin, Grönlund sanoo.
Grönlundin mukaan Niinistön etumatka on siinä määrin suuri, että on vaikea kuvitella mitään, mikä voisi enää mullistaa tilannetta.
– Oikeastaan ainoa mahdollisuus on, että viimeisissä vaalitenteissä tapahtuu jotain käänteentekevää, että Niinistö itse pilaisi valtavan etumatkansa. Mutta mitään tällaista virhettä ei ole näköpiirissä.
Myös Ruostetsaaren mukaan pitäisi tapahtua ihmeitä, että vaaleissa mentäisiin toiselle kierrokselle.
– Niinistön pitäisi tehdä jokin vakava virhe kampanjassaan tai sitten poliittiseen keskusteluun pitäisi nousta jokin kokonaan uusi asia, joka mullistaisi tilanteen. On aika vaikea kuvitella että jotain tällaista tapahtuisi, Ruostetsaari pohtii.
Grönlundin mukaan Niinistön ja Haaviston ohella kaikki muut ehdokkaat ovat vaaleissa ”kääpiöehdokkaita”. Etenkin perinteisten suurpuolueiden keskustan ja SDP:n kannalta Ylen kyselyn tulokset ovat noloja.
– Ainoat, jotka voivat Niinistön ohella olla tyytyväisiä ovat Haavisto ja vihreät. Heidän lukunsa eivät ole katastrofaalisen alhaisia, Grönlund tiivistää.
Ruostetsaaren mukaan keskustan ja SDP:n kaltaisten suurpuolueiden heikkoa presidenttikyselymenestystä selittää paljolti se, että presidentinvaalit ovat leimallisesti henkilövaalit.
– Äänestäjien liikkuvuus on lisääntynyt ja puolueuskollisuus on vähentynyt. Jos henkilö äänestää jotain puoluetta kunta- tai eduskuntavaaleissa se ei kerro lainkaan siitä ketä sama ihminen äänestää presidentinvaaleissa, Ruostetsaari sanoo.
– Presidentinvaaleissa on kysymys pitkälti siitä, onko puolueella vetovoimaista ehdokasta. Keskustalla ja SDP:llä ei tällä kertaa ole.