Pääministeri Orpo jätti kriisitunnelmat ja lähti Brysseliin – huippukokouksen asialistalla pitkäjänteinen tuki Ukrainalle
Euroopan unionin poliittiset johtajat kokoontuvat torstaina ja perjantaina Brysselissä huippukokoukseen, jonka yksi keskeinen tehtävä on tällä kertaa pitkäjänteisen tuen varmistaminen Ukrainalle.
Suomea kokouksessa edustaa EU-debyyttinsä pääministerinä antava Petteri Orpo (kok.), joka lähti Brysseliin keskiviikkona hallituksen ajauduttua Suomessa kriisitunnelmiin.
Oppositiosta esitettiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilalle epäluottamusta äärioikeistokytköksistä, mikä repäisi hallituksen jakolinjat auki ja sai ison osan rkp:n eduskuntaryhmästä äänestämään Junnilan jatkoa vastaan. Orpo lähti Brysseliin sen jälkeen, kun Junnila oli saanut eduskannalta jatkomandaatin niukalla enemmistöllä.
Eduskunta äänesti myös hallitusohjelman hyväksymisestä.
– Suomessa on hallitus ja on kivempi mennä huippukokoukseen, kun on eduskunnan luottamus, Orpo sanoi medialle ennen lähtöä.
Huippukokouksessa keskeisimpiin asioihin kuuluu tällä kertaa taloudellisen, humanitaarisen ja sotilaallisen tuen varmistaminen Ukrainalle tarvittavaksi ajaksi.
EU:ssa on toistaiseksi saatu lopulta läpi Ukrainaa koskevat tukipäätökset ja Venäjää koskevat pakotepäätökset, mutta hyökkäyssodan edetessä päätösten vieminen läpi ei ole muuttunut ainakaan helpommaksi. Jatkon kannalta kiinnostavaa on muun muassa, pyritäänkö Venäjä-pakotteilla vain estämään jo olemassa olevien sanktioiden kiertämistä vai halutaanko pakotteita laajentaa aiemmasta.
Myös Venäjän saattaminen vastuuseen hyökkäysrikoksesta ja sotarikoksista Ukrainassa on yksi teema kokouksessa. Jo pitkään on jatkunut keskustelu siitä, minkälaisessa tuomioistuimessa näitä tavoitteita pitäisi konkreettisesti edistää.
Muun muassa Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi keskiviikkona huippukokouksen alla toimittajille, että Venäjä pitäisi saattaa vastuuseen teoistaan.
Niin ikään tavoitteena olisi saada pakotteiden seurauksena jäädytettyjä venäläisvaroja hyödynnettyä. Tämä on kuitenkin osoittautunut oikeudellisesti hankalaksi. Ideana olisi saada edes jäädytettyjen varojen sijoitustuotot hyödynnettyä Ukrainan jälleenrakentamisessa.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) katsoi maanantaina Luxemburgissa unionin ulkoministerien kokouksen jälkeen, että ajatus varojen hyödyntämisestä on hyvä. Samalla Suomi pitää kuitenkin kiinni siitä, että jäädytettyjen varojen hyödyntämisen on tapahduttava oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Huippukokouksessa on myös tarkoitus kirkastaa Euroopan Kiina-linjaa. Etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat olleet kireät, mutta EU-alueella yritetään tasapainotella maan valtavan taloudellisen merkityksen ja toisaalta pahimpien siihen liittyvien riskien taklaamisen välillä.
Niin ikään maahanmuutto nousee kokouksessa esille, joskaan esimerkiksi velvollisuutta auttaa suuren turvapaikanhakijamäärän kohtaavia jäsenmaita ei odoteta käsiteltävän kokouksessa.
Sen sijaan on määrä keskittyä maahantulijoiden lähtö- ja kauttakulkumaihin ja -alueisiin sekä kolmansiin maihin, joissa pakolaisia otetaan vastaan. Tämä on iso kysymys monille maille, vaikka Suomessa maahanmuuttoon liittyvät intohimot ovat muissa asioissa.
Myös teollisuuspolitiikan ja sisämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseen on määrä tarttua kokouksessa, vaikka komission tuoreimpiin talouslinjauksiin kannanottoja ei ole luvassa tiettävästi tässä huippukokouksessa.
Kaksipäiväinen kokous alkaa torstaina poliittisten johtajien ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tapaamisella.