Peräpohjolan piiri ihmetteli ja kritisoi keskustan hallituskumppaneiden toimia ennallistamisasetuksessa ja saamelaiskäräjälain uudistuksessa
Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtajuutensa päättävä Tanja Joona otti piirin syyskokouksessa Ylitorniolla vahvasti kantaa EU:n ennallistamisasetuksen ja saamelaiskäräjälain valmisteluun.
Joonan mukaan esitetty ennallistamisasetus olisi erityisen vahingollinen Suomelle. Vertailuajankohdaksi on valittu 1950-luku eli aika, jolloin sodan runtelemaa maatamme jälleenrakennettiin ja evakoita ja rintamamiehiä asutettiin.
– Esitetyt ennallistamisvaatimukset merkitsisivät tosiasiassa Suomen luonnon ja metsien museointia, Joona sanoi.
Saamelaiskäräjälain valmistelua tiukasti seuranneena ja siihen osallistuneena Tanja Joona korosti, että lain uudistus se tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kunnioittaen ja edistäen kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista.
– Mitään saamelaisryhmää ei voi asettaa toista huonompaan asemaan. Näistä syistä keskusta on nähnyt saamelaismääritelmän ensisijaisesti ihmisoikeuskysymyksenä, josta on hankala tehdä poliittisia kompromisseja.
Saamelaiskäräjälaki ja EU:n ennallistamisasetus toistui myös Lapin kansanedustajien puheissa. Kansanedustaja Katri Kulmuni korosti, että ennallistamisasetuksessa voitaisiin esityksen mukaan suojella maita ilman maanomistajan suostumusta ja ilman korvausta.
Kansanedustaja Mikko Kärnä muistutti, että luonnon ennallistaminen ja saamelaiskysymykset liittyvät yhteen. Ne ovat keskustalle oikeudenmukaisuuskysymys. Hän arvosteli vihreitä ja vasemmistoa siitä, että normaalisti ihmisoikeuksista välittävinä nämä puolueet ovat nyt valmiita potkimaan vähemmistöjen vähemmistöjä päähän.
Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Markus Lohi korosti, että neuvotteluissa keskusta ollut hyvä ja politiikka on kompromissien taidetta.
– Hyvä käytös ja neuvottelutaidot on kirjoitettu keskustalaisten DNA:han, sillä me emme pääse edes hallituksesta pois, kun neuvottelemme kaikkiin asioihin kompromissit.
Syyskokouksessa piipahtanut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sai vastata muun muassa uudistuvaa eläinsuojelulakia koskeviin kysymyksiin. Hannu Korpi Ylitorniolta ihmetteli, onko muualta maailmalta tuleva ruoka yhtä tiukasti vahdittua kuin Suomessa. Kurvinen totesi tulevan eläinsuojelulain olevan eriomainen ja myönsi, että monessa EU-maassa on huonompi eläinsuojelutaso kuin Suomessa.
– Suomessa vanha eläinsuojelulaki ei kuitenkaan vastaa tätä päivää, ja on välttämätöntä tuottajien kannalta, että se hoidetaan nyt kuntoon.
Keskustan Peräpohjolan Ylitorniolla pidetty syyskokous nimesi kansanedustajaehdokkaansa, mutta lista jäi yhä vajaaksi. Kemin kunnallisjärjestö vetosi kokouksessa vielä kerran Paavo Väyryseen, jotta hän suostuisi ehdokkaaksi, mutta Väyrynen ei heltynyt.
– Minua alettiin galluptulosten myötä syyttää, että keskustan kannatus on näin huono minun takiani. Vaikka olen taistellut sen puolesta, että keskustan alamäki katkeaisi. Keskustalla on eduskuntavaalien lähestyessä vajaita listoja ympäri Suomen, ja se on hälyttävää.
Blogissaan lokakuussa vetäytymisestään kertonut Väyrynen perusteli päätöstään vielä piirikokouksessa sillä, että hän halusi vapauttaa Peräpohjolan piirin vastuusta.
– Olen pahoillani, menestystä vaaleihin, Väyrynen sanoi tunteikkaan puheenvuoronsa päätteeksi.
Peräpohjolan piirin kansanedustajaehdokkaiksi valittiin Marko Heikkuri Kemistä, Katri Kulmuni Torniosta, Tommi Lepojärvi Keminmaasta ja Olli Rainio Torniosta.
Piiri valitsi myös uuden puheenjohtajan, kun nykyinen puheenjohtaja Tanja Joona luopuu tehtävästään. Tasaisen äänestyksen jälkeen piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Olli Rainio Torniosta. Vastaehdokkaana oli Jaakko Pelimanni Torniosta.
Varapuheenjohtajiksi valittiin äänestyksen jälkeen Seppo Alatörmänen Enontekiöltä ja Anne Sipola Kemistä.