Pekka Haavisto piti EU:n lippua korkealla Pietarissa – Tutkijan mukaan Suomen ulkoministeri jopa ylitti kovat odotukset tapaamisessa Venäjän Lavrovin kanssa
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) takana Pietarin lehdistötilaisuudessa oli Suomen lippu. Myös EU:n lippu olisi puolustanut siinä hyvin paikkaansa, niin johdonmukaisesti Haavisto painotti kollegalleen Sergei Lavroville EU:n näkemyksiä ja sitä, ettei ole olemassa Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita irrallaan EU:sta.
Maanantain tapaamiseen oli ladattu paljon odotuksia EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin epäonnistuneena pidetyn Moskovan visiitin takia. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Haavisto täytti odotukset ”täydellisesti – ellei jopa ylittänyt niitä”.
– Haavisto otti kautta linjan kiinni kaikista Lavrovin jutuista, toi niihin EU-näkökulman ja nosti siten hienosti kissan pöydälle, Lassila arvioi.
Hänen mukaansa Haavisto pelasi venäläisten omaa peliä siinä, että kaikkiin vihjauksiin suhteiden tärkeydestä toiselle osapuolelle vastattiin heti samalla mitalla. Haavisto muun muassa muistutti siitä, miten hankalaa matkustaminen olisi ilman yhteistä viisumia kaikkiin Schengen-alueen maihin.
Ulkoministerin suoritusta kehui myös presidentti Sauli Niinistö, joka tviittasi Haaviston tuoneen lehdistötilaisuudessa esiin ”kaiken oleellisen”.
Haavisto muistutti jo tapaamisen aluksi EU:n ja Suomen tuomitsevan sekä Aleksei Navalnyin että rauhanomaisten mielenosoittajien kohtelun Venäjällä. Keskustelujen jälkeen pidetty lehdistötilaisuus venyi reilusti yli tunnin mittaiseksi, kun Lavrov erittäin pitkissä vastauksissaan moitti EU:ta ja Borrellia suhteiden huonosta tilasta.
Lavrovin mukaan Venäjä ei ole etääntymässä EU:sta vaan EU Venäjästä. Samalla hän kehui, että tästä huolimatta Venäjällä on toimivat keskinäiset suhteet useimpien EU-maiden, esimerkiksi Suomen kanssa.
– Ei pidä sekoittaa Euroopan unionia ja Eurooppaa — meillä on Euroopassa paljon ystäviä, Lavrov sanoi.
– EU:n ja Venäjän suhteista puhuttaessa on hyvä muistaa, että Suomi on EU:n jäsen, Haavisto kuittasi.
Haavisto myös nosti esiin Borrellin vierailun aikana karkotetut EU-diplomaatit ja totesi heidän tehneet työtään Wienin sopimuksen mukaisesti. Lavrovin tulkinta diplomaattien sekaantumisesta Venäjän ”sisäisiin asioihin” ei mennyt läpi.
– Diplomaattien on raportoiva mielenosoituksista ja oikeudenkäynneistä, jotta heidän isäntämaansa saavat kuvan siitä, mitä on tapahtumassa, Haavisto perusteli.
Venäjän ja EU:n erimielisyyksien syvyys kävi hyvin ilmi, kun Lavrov kertasi Ukrainan vuoden 2014 tapahtumia ja haukkui EU:ta sen reagoinnista niihin.
Haavisto huomautti, että EU:n näkökulmasta tapahtumat lähtivät liikkeelle ukrainalaisten aidosta halusta muutokseen ja että EU:n sanktiot johtuvat Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään sekä maan tuesta Itä-Ukrainan separatisteille.
– Vuosiluvut meillä on samat, mutta eurooppalaisesta näkökulmasta Ukrainan kehitys näyttää vähän toiselta, Haavisto tiivisti.
Kahdenvälisten suhteiden osalta Lavrov nosti esiin Venäjän tyytyväisyyden siihen, että Suomessa eduskunta oli vahvistanut Suomen aseman maana, joka ei kuulu sotilasliittoon.
Tältäkään osin Haavisto ei antanut Lavroville viimeistä sanaa, vaan muistutti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon myös toteavan, että Suomi ”säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä ja jatkaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä”.