Paljon proteiinia, viljalti vitamiineja – hyönteiset paistuvat pian suomalaistenkin pannuilla
Kotisirkkojen koko yllättää pienuudellaan. Maku on suolainen. Koostumus rapea. Syön toisen. Hetken kuluttua kolmannen.
Kyllä näistä saisi evästä ruissipsien ja muiden suolaisten rinnalle.
Sirkoilta on lingottu jalat pois, eikä niiden syöminen juuri vavahduta. Kuivatut jauhomadot ja kekomuurahaiset tuntuvat vastenmieliseltä, sillä ne näyttävät edelleen hyönteisiltä.
Muurahaiset ovat Helsingin keskuspuistosta ja ne maistuvat hieman yrttiseltä ja hapokkaalta. Ne ovat hyönteiskokki Topi Kaireniuksen kesän suosikkeja ruoanlaitossa.
Bataattisoseen päälle niistä saa oivan piristysruiskeen. Kairenius kertoo käyttävänsä muurahaisia kuin mausteena.
Pelkän makumaailman takia hyönteisistä ei kuitenkaan ole syntymässä buumia.
Länsimaat löysivät hyönteisruoan, kun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi 2013 raporttinsa hyönteisten käytöstä ruokaturvan kasvattamiseen ja ruoantuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Hyönteisistä on tarjottu ratkaisua nälänhätään ja ilmastonmuutokseen. Vaikka välitöntä apua maailmanparantamiseen hyönteiset eivät tarjoaisi, ovat ne kiinnostava vaihtoehto tulevaisuuden proteiinin lähteeksi.
Raportin jälkeen asiat ovat edenneet nopeasti, toteaa Pohjolan hyönteistalous -yrityksen perustaja Santtu Vekkeli.
– Hyönteisten kasvatus itsessään on uutta. Maailmassa kasvatettiin vielä viisi vuotta sitten todella vähän hyönteisiä. Hyönteisten syönti on perustunut keräilyyn.
Hyönteiset ovat tulossa länsimaisille paistinpannuille kuhinalla. Hyönteispastakastike ja hyönteisjauhoa sisältävät suklaapatukat ovat jo todellisuutta esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Hyönteiskokki Kairenius arvelee, että käytännössä hyönteisruoka saapuu suomalaisten ruokakauppojen hyllyihin ensi vuoden lopulla lainsäädännön uudistuessa. Hän uskoo vahvasti, ettei hyönteisruoka ole sukupolvikysymys vaan saattaa vakiinnuttaa paikkansa tavallisena elintarvikkeena muutamissa vuosissa.
Suomessa hyönteisruoalla on varsin innokas kuluttajakunta. Luonnonvarakeskus Luken ja Turun yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia vastaajista on kiinnostunut hyönteisruoasta.
Puolet vastaajista ostaisi hyönteisruokaa kaupasta.
Se on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kiinnostuneita on vain 40 prosenttia.
Todennäköisesti hyönteisiä tuodaan suomalaiseen ruokakulttuuriin jauheena. Proteiini- ja vitamiinipitoinen jauhe käy esimerkiksi pitsapohjaan jauhojen jatkoksi tai vaikkapa hyönteislihapulliin.
Yleisimpinä elintarvikehyönteisinä tullaan todennäköisesti näkemään kotisirkkaa ja jauhomatoja. Ne ovat maailmanlaajuisesti levinneitä ja nopeita ja helppoja kasvattaa.
Jos hyönteistalous kasvaa, voidaan elintarvikkeena hyödyntää myös esimerkiksi hunajatalouden sivuvirtaa, tarhamehiläisten kuhnuritoukkia. Ja monia muita eri lajikkeita.
Maailmassa on syötäväksi kelpaavia hyönteisiä arviolta noin 2 000 eri lajiketta. Hyönteisruokaa on perinteisesti syöty esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Hyönteiskokki Kairenius huomauttaa, että kyse ei ole vain hätäapuruoasta, vaan hyönteisiä pidetään myös oikeasti hyvänmakuisina.
Hyönteisruoalla ei ole pitkiä perinteitä Euroopassa. Sen vuoksi sen matka EU:n sisäisiin ruokapöytiin on takkuillut byrokratian edessä.
EU:n uuselintarvikeasetus uudistuu 2018 vuoden alusta. Vaikka järjestelmä on jo aiemmin mahdollistanut luvan hakemisen hyönteisruoalle, on se käytännössä ollut vaikeaa, kallista ja epävarmaa.
Nyt luvanhakuprosessi uudistuu niin, että kun tietylle hyönteislajikkeelle saadaan lupa, saavat kaikki yritykset markkinoida sitä. Näin kertoo Eviran elintarviketurvallisuuden osaston ylitarkastaja Anna Mizrahi.
Todennäköisesti hyönteisruoat ovat ruokakaupan hyllyillä aikaisintaan ensi vuoden loppupuoliskolla.
Mizrahi kertoo Eviran suhtautuvan hyönteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Hän kuitenkin joutuu toppuuttelemaan innokkaimpia odottamaan lain vaatimaa järjestystä toimintaan.
Vaikka EU sanoo tällä hetkellä toisin, on joissakin maissa tulkittu nykyistä asetusta löyhästi. Hyönteisiä on kaupattu elintarvikkeeksi jo esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa.
Myös Suomessa on päästy jo maistamaan hyönteisruokaa. Tosin omalla vastuulla.
“Lainsäädäntö ei puutu siihen, mitä yksittäinen ihminen syö tai juo, sen jokainen tekee omalla vastuullaan.” (Evira)
Vaikka hyönteisiä ei Suomessa vielä saa elintarvikkeeksi myydä, niin kiinnostus hyönteisruokaan on ajanut innostuneimpia tulkitsemaan lakia vähän sivusta. Sirkkoja myydään somisteina kaupan hyllyllä ja katuruokatapahtumissa. Kun tuote on myyty, vastuu sen käytöstä on ostajalla.
Eviran Mizrahin mielestä tämä on ongelmallista.
Somisteiden ja muiden hyönteistuotteiden turvallisuutta ei tällä hetkellä valvota. Mizrahi muistuttaa, että valvontakriteeristöäkään ei ole vielä valmiina.
– Ei oikein malteta mennä oikean järjestyksen mukaan.
Kairenius on tarjonnut sirkkoja esimerkiksi festareilla. Vastaanotto on ollut huikaisevan hyvä, ja vain hyvin harva on jättänyt maistamatta. Joskus innokkaimmat ovat jopa päätyneet kokeilemaan purkissa olevia eläviä jauhomatoja, kun Kaireniuksella on ollut vasta pannu kuumenemassa.
Raa’at ja elävät jauhomadot voi periaatteessa syödä sellaisenaan.
Riskejä hyönteisruoassa ei varsinaisesti ole enempää kuin esimerkiksi lihassa. Kun hyönteisruoka astuu elintarvikelain piiriin, tarkkaillaan sen laatua ja kriteereitä yhtä lailla.
Tietenkään ihan mitä tahansa ei kannata syödä, vaan myös itsepoimittuihin ja -kasvatettuihin hyönteisiin tulee soveltaa hyvän hygienian periaatteita.
Hyönteisiä on erilaisia ja niitä voi laittaa monella tapaa. Kairenius toteaa, että ne kelpaavat aina alkuruoasta jälkiruokaan. Yksi hyönteisruoan päätavoitteista on korvata lisääntynyttä lihan syöntiä. Ainakin osin.
Hyönteiset vaativat vain vähän tilaa, rehua, vettä ja lämpöä. Niiden elinkierto on nopea, kotisirkoilla vain 35 päivää. Ne tuottavat siis tehokkaasti proteiinia.
Kaireniuksen esittelemien kuivattujen jauhomatojen pussin kyljessä se sanotaan: 100 grammassa on 50 grammaa proteiinia. Vastaavasti 100 grammassa broileria proteiinia on noin 28 grammaa.
Hyönteisistä on tarjottu sekä eettistä vaihtoehtoa sekasyöjille että myös kasvissyöjille proteiini- ja vitamiinipitoista vaihtoehtoa. Tietysti kysymys siitä, sopivatko hyönteiset kasvisruokailuun, täytyy ruokailijan itse arvioida.
Vaikka elintarvikkeisiin ujuttautuu jo tälläkin hetkellä tuotannossa hyönteisiä, on tahallisuudella ja tahattomuudella selkeä ero.
Kairenius on haastanut vegaanit pohtimaan hyönteisiä ruokakäytössä.
Hän muistuttaa, että hyönteisissä on hyvin vähän mitään turhaa. Ne hyödynnetään käytännössä kokonaan, joskin suurimmat määrät kitiiniä sisältävät osat, kuten jalat ja sarvet pyritään poistamaan.
Kaireniuksen mukaan käytännössä kaikki tarvittavat ravinteet on mahdollista saada hyönteisistä, mutta se ei kuitenkaan ole tarkoitus. Hyönteisistä pyritään saamaan oivaa lisää länsimaiseen ruokavalioon.
– Yksi ajatus on tehdä jauhelihan ja sirkkojen yhdistelmä. Kaikki mikä on pois lihankulutuksesta, on plussaa, Kairenius toteaa.
Taustalla on keskustelu lihansyönnin määrän lisääntymisestä kestämättömäksi. Tarvittavia proteiininlähteitä haetaan nyt muualta, jotta maapallon kantokyky kestää kasvavaa populaatiota.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää hyönteisruokaa mielenkiintoisena uutena trendinä. Hän kuitenkin painottaa, että hyönteisruokaa tulee tutkia tarkkaan ennen kuin se saapuu suomalaisten kuluttajien keittiöön.
Jos trendistä tulee pysyvä suuntaus, suomalaisella brändillä voitaisiin viedä hyönteisiä maailmalle.
– Suomalainen trendi on jo vuosikymmeniä ollut puhtaus ja turvallisuus. Miksei siis tältäkin osin, olivat sitten kyseessä hyönteiset tai perinteisemmät ruoka-aineet, Leppä sanoo.
Pohjolan hyönteistalouden Vekkeli toteaa, että suomalainen poliittinen ilmapiiri on hyönteisruokaa kohtaan positiivisesti latautunut, mutta välinpitämätön.
Hän arvelee, että jos poliittista tahtoa löytyisi ja Suomessa päätettäisiin tulkita EU:n nykyistä lakia avoimemmin, syntyisi Suomeen yhdessä yössä kenties 50 työpaikkaa. Suomesta löytyy jo halukas kuluttajakunta ja tarvittava teknologia. Enää perässä laahaa lainsäädäntö. (Ks. päivitys jutun lopussa.)
Vekkeli pitää Suomen tilannetta vaikeana. Hänen mukaansa Suomessa on Euroopan toiseksi tai kolmanneksi paras teknologinen taso ja kaikista halukkain kuluttajakunta. Elintarvikkeita ei kuitenkaan saa myydä eikä valmistaa omille markkinoille.
Todennäköistä on, että Suomi joutuu useiden muiden EU-maiden kanssa odottelemaan unionin tasoista säädäntöä. Etenkin nyt, kun uuselintarvikeasetuksen uudistus on jo nurkan takana.
Paitsi että hyönteisruoasta on potentiaalia ihmisruoaksi, on siitä kehitelty eläinrehua soijan tilalle. Investoinnit ovat Santtu Vekkelin mukaan keskittyneet toistaiseksi eniten eläinrehun tuotantoon.
Hyönteisten kasvattajille alkaa siis olla kysyntää, ja suuria laitoksia on jo perustettu esimerkiksi Kiinaan ja Australiaan.
Hyönteisruoka vaikuttaa kaikin puolin hyvältä lisältä länsimaiseen ruokavalioon ja osaksi ruokaketjua. Hyönteisten ruokakäyttöä on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Esimerkiksi hyönteisruoasta saatavia allergioita ei ole vielä suuremmin tiedossa.
Kysymykseen on tartuttu sekä meillä että muualla – muun muassa Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto tutkivat hyönteisiä ruokaketjussa.
Vaikka proteiininlähde näyttää hyvältä paperilla, ruokakulttuurin muutos täysin uuteen eläinkuntaan vaatii kuluttajilta paljon. Innokas vastaanotto saattaa kompastua kynnyskysymykseen: halutaanko hyönteisiä syödä?
Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin valinnoista, joita ruokakaupan käytävillä tehdään.
Reportaasi ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 11.8. Lehden voi tilata täältä
Reportaasin tekemisen aikaan ei vielä ollut tiedossa, että Suomessa hyönteiset pääsivät elintarvikemarkkinoille jo syyskuussa 2017.