WSJ: Paljastavat kuvat karkottivat ostajat – sota romutti Venäjän globaalit asebisnekset
Venäjä on pitkään ollut maailman toiseksi suurin aseiden viejä Yhdysvaltojen jälkeen, mutta sen osuus globaalista aseviennistä on laskenut siitä lähtien, kun maan tukemat joukot valtasivat osia Ukrainasta vuonna 2014.
Venäjän viimevuotinen hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt maan aseviennin tilannetta entisestään, The Wall Street Journal kertoo. Kansainvälisten uutistoimistojen Ukrainasta välittämät kuvat tuhotuista ja kolaroiduista venäläistankeista ovat aiheuttaneet Venäjän asebisneksille vakavan mainehaitan.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin maanantaina julkaisemien tietojen mukaan Venäjän asevienti putosi 31 prosenttia vuosina 2018−2022 vuosiin 2013−2017 verrattuna.
Maan osuus maailman aseviennistä putosi samalla aikavälillä 22 prosentista 16 prosenttiin. Yhdysvaltain markkinaosuus globaalista aseviennistä kasvoi samalla viisivuotisjaksolla 7 prosenttiyksikköä 40 prosenttiin.
Vuonna 2022 venäläisten aseiden vientitoimitukset laskivat 1,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen 2013 verrattuna pudotusta tuli 35 prosenttia.
Venäjän aseteollisuus on ollut ongelmissa vuodesta 2014 lähtien, kun länsimaiden asettamat pakotteet ovat rajoittaneet joissakin aseissa käytettävien länsimaisten komponenttien virtaa. Esimerkiksi ranskalainen urakoitsija Thales SA on aiemmin toimittanut optiikkaa moniin venäläisiin tankkeihin, mutta toimitukset loppuivat pakotteiden seurauksena.
Britannian sotilastiedustelun mukaan Venäjän kyvyttömyys tuottaa korkealaatuista optiikkaa, jota käytetään kuvantamiseen ja kohdistamiseen, todennäköisesti heikentää sen pyrkimyksiä valmistaa uusia laitteita.
Pakotteiden lisääntyessä Venäjä on myös joutunut varaamaan asetuotantoa omaan käyttöönsä. Analyytikoiden mukaan Venäjän suorituskyky taistelukentällä heikentää todennäköisesti entisestään sen laitteiden kysyntää.
− Kuvat haaksirikkoutuneista ja hylätyistä ajoneuvoista kyseenalaistavat venäläisten sotilaslaitteiden laadun ja luotettavuuden, sanoo singaporelaisen tutkimusryhmän tutkija Ian Storey Wall Street Journalille.
Länsimaiselle puolustusteollisuudelle Venäjän taantuminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun venäläisen aseteollisuuden perinteiset asiakkaat alkavat etsiä sotilaslaitteita muualta.
Vaikka Kiina oli aikoinaan riippuvainen venäläisestä teknologiasta, se kehittää yhä enemmän omaansa, analyytikot sanovat. Venäjän asevienti Kiinaan on laskenut vuodesta 2005 lähtien.
Myös Intia pyrkii vähentämään riippuvuuttaan venäläisistä aseista. Maa on tyypillisesti ostanut helikopterinsa Venäjältä, mutta toi viime vuonna markkinoille kotimaisen kevyttaisteluhelikopterin.
Myös muut Aasian maat näyttävät luopuvan Venäjän aseista. Ennen vuotta 2014 lähes kaikki Vietnamin asetuonti tuli Venäjältä. Sittemmin Vietnam on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ostanut yhdysvaltalaisia laitteita, mukaan lukien tiedustelulennokkeja ja elektroniikkaa.
Filippiinit puolestaan peruutti 16 venäläisen Mi-17-kuljetushelikopterin tilauksen Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sillä pakotteet vaikeuttivat tilauksen maksamista. Maa päätyi hankkimaan 32 Black Hawk -helikopteria amerikkalaiselta Lockheed Martinilta.
Venäjän pitkäaikainen eurooppalainen liittolainen Serbia kertoi viime kuussa neuvottelevansa ranskalaisen Dassault Aviation SA:n kanssa Rafale-suihkuhävittäjien tilaamisesta, koska pakotteet ovat vaikeuttaneet osien hankkimista maan nykyistä venäläisvalmisteista laivastoa varten.
Venäjän hallitus ei vastannut The Wall Street Journalin kommenttipyyntöihin. Viime elokuussa Venäjän sotilasteknisen yhteistyön johtaja Dmitri Shugaev kertoi valtion uutistoimistolle TASS:lle, että operaatiot Ukrainassa ovat johtaneet lisääntyneeseen kiinnostukseen venäläisiä aseita kohtaan muun muassa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Venäläisaseiden valttina on edelleen hinta: esimerkiksi Saksan Leopard 2 -panssarivaunut maksavat kukin yli 10 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 10,68 miljoonaa dollaria, kun taas Venäjän uudet T-90-tankit myydään todennäköisesti alle puolella tästä hinnasta, sanoo puolustusteollisuuden konsultti Nicholas Drummond The Wall Street Journalille.