Pakotiestä muodostui saksalaisten verinen kujanjuoksu – Falaisen motti oli liittoutuneiden suurvoitto

Normandian maihinnousun 6. kesäkuuta 1944 myötä länsiliittoutuneet saivat jalansijan Ranskaan ja olivat valmiit aloittamaan kohti Saksaa etenemisen. Maihinnoususta alkoi myös suurempi Normandian taistelu.

Natsi-Saksa oli valloittanut Ranskan vuonna 1940. Britteinsaarille Saksa ei kuitenkaan pystynyt etenemään. Ranskassakin Saksalla oli vaivanaan vastarintaliike.

Viimeistään vuonna 1943 Saksan sotaonni oli kääntynyt. Itärintamalla Neuvostoliittoa vastaan oli tullut raskaita tappioita ja länsiliittoutuneet nousivat maihin Italiassa, jolloin tärkein liittolainen joutui sivuun sodasta.

Kun brittiläiset, yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset joukot saivat varmistettua sillanpääaseman Normandian rannikolla, alkoi eteneminen. Liittoutuneet tarvitsivat laajemman alueen voidakseen tehokkaasti operoida Saksaa vastaan.

Tasan 80 vuotta sitten alkoi Falaisen mottitaistelu. 12. elokuuta 1944 länsiliittoutuneet alkoivat saartaa Saksan 7. armeijaa ja 5. panssariarmeijaa. Ne oli tarkoitus motittaa ja tuhota.

Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler määräsi vastahyökkäyksen 7. elokuuta. Saksa olisi voinut näin eristää yhdysvaltalaisen panssarikenraali George S. Pattonin joukot muista länsiliittoutuneista.

Kova vastarinta tyrehdytti Saksan hyökkäyksen.

Nyt oli liittoutuneiden tilaisuus. Brittien sotamarsalkka Bernard Montgomery ja yhdysvaltalaisjoukkojen kenraali Omar Bradley näkivät, että iskemällä tyrehtynyttä vastahyökkäystä vastaan olisi mahdollista saartaa suuret määrät saksalaisjoukkoja.

Länsiliittoutuneiden saartohyökkäys Pohjois-Ranskassa Caenin kaupungin eteläpuolella eteni varmaan tahtiin, vaikka vastarinta oli paikoin kovaa. Näytti siltä, että 150 000 saksalaista jää mottiin.

Hitlerin oli pakko määrätä vetäytyminen 16. elokuuta. Saksalaisten paossa oli paniikinomaista tunnelmaa, kun pakotie pieneni pienenemistään. 10 kilometrin aukkoa myös tulitettiin jatkuvasti tykkien ja ilmavoimien pommituksilla.

Sata tuhatta saksalaista onnistui pakenemaan. Kuitenkin 50 000 jäi mottiin, kun liittoutuneet sulkivat sen 21. elokuuta. He joutuivat kaikki sotavangeiksi, mikä oli erittäin merkittävä voitto liittoutuneille.

6000–10 000 saksalaista menetti henkensä, suurin osa kapealla pakotiellä Falaisen ja Argentanin välissä. Tuota aukkoa on kuvattu yhdeksi sodan pahimmista verilöylyistä.

Falaisen motin sulkeuduttua liitoutuneilla oli tie auki eteenpäin kohti Belgiaa, Alankomaita ja Saksaa. Normandian taistelun voi katsoa päättyneen Falaisen motin sulkeutumiseen tai Pariisin vapautukseen.

Elokuussa länsiliittoutuneet vapauttivat Pariisin ja pysäyttivät saksalaisten vastarinnan Seine-joella.

Syyskuussa liittoutuneet etenivät Belgiaan ja Alankomaihin. Operaatio Market Garden epäonnistui Alankomaissa, mutta se vain hidasti väistämätöntä voittoa. Saksan vahva vastaisku Ardenneilla joulukuussa työnsi liittoutuneita taaksepäin, mutta päättyi tammikuussa 1945 epäonnistumiseen. Toinen maailmansota loppui Euroopassa toukokuussa 1945 Saksan antautumiseen.

Lähteenä esim. Beevor Antony, Normandia 1944, WSOY, 2010.