Päivähoitomaksujen alentaminen on Saarikon mielestä kalliin puoleinen työllisyystoimi – hintaa ja tehoa pohdittava hänen mukaansa rinnakkain
Päivähoitomaksujen alentaminen olisi keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mielestä työllisyystoimi, jolla on melko suuri hintalappu.
Toimien tehokkuutta ja hintaa on pohdittava hänen mukaansa rinnakkain, kun hallitus kokoontuu budjettiriiheen ensi viikon alussa. Puolue ei ole toistaiseksi sulkenut mitään toimea pois keinovalikoimasta.
– Panos-tuotos-suhde ratkaisee. Voidaanko varmistua, että se on niin tehokas työllisyystoimi, että siitä kannattaa maksaa kohtuullinen hinta, Saarikko pohtii STT:lle Apollonkadulla Helsingissä.
Keskustan puoluetoimistossa palaa valo enää puheenjohtajan käytävällä. Perjantain kääntyessä kohti iltaa lähes koko muu toimiston väki on jo lähtenyt.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon ensimmäinen viikko keskustan johdossa on ollut hengästyttävä.
Hän on antanut haastatteluita sarjatulella aamutelevisiosta iltauutisiin, neuvotellut hallituksen kanssa matkailun uusista säännöistä ja pohjustanut neuvotteluita ensi vuoden budjetista.
Torstaina valtioneuvoston istunnossa hänet nimettiin pääministerin sijaiseksi, mikä realisoitui heti samana päivänä kyselytunnilla Sanna Marinin jäätyä etätöihin korona-altistuksen takia.
Hallituksen neuvottelut ensi vuoden budjetista tiivistyvät viikonloppuna ja jatkuvat riihessä. Saarikon mukaan hallituksen työllisyystavoite ensimmäisen 30 000 työllisen osalta on yhä aidosti auki.
– Hallitukselta pitää tulla uskottava linjaus siitä, mistä elementeistä 30 000 muodostuu. Toivotaan-tyyppiset ratkaisut eivät riitä keskustalle.
Valmista riihessä ei saada, vaan jatkovalmistelu on tarkoitus antaa työmarkkinakeskusjärjestöille, jotta sopimisen perinteestä pidetään kiinni.
– Meille on tärkeää, että mukana on sekä rakenteellisia muutoksia että päätöksiä, jotka parantavat työkykyä ja työhyvinvointia eli vaimentavat vaikeiden päätösten vaikutusta, Saarikko sanoo.
Varhaiskasvatuksen maksujen alentamista on tarjottu ainakin SDP:stä ja vasemmistoliitosta työllisyystoimeksi, jonka vaikutukset olisivat todennettavissa. Maksut ovat Suomessa Saarikon mielestä jo nyt kohtuulliset, koska ne on porrastettu tulojen mukaan.
Vasta viime vaalikaudella maksuja alennettiin pienituloisimmilta 70 miljoonalla eurolla. Noin 7 000 lapsiperhettä päätyi maksuttomaan luokkaan, minkä lisäksi sisaralennusta kasvatettiin.
Rakenteilla on myös paranneltu versio aktiivimallista, joka kulkee nyt nimellä yksilöllisen tai omaehtoisen työnhaun malli.
Työttömiä on tarkoitus aktivoida yksilöllisemmillä työvoimapalveluilla, mutta vaikea kysymys karensseista on yhä auki. Myös eläkeputken poistamiseen tai heikentämiseen kohdistuu kovia paineita.
Saarikko arvioisi sitäkin, miten lomautetun mahdollisuutta kouluttautumiseen voitaisiin parantaa.
– Me haluamme, että lomautettu päätyy takaisin töihin, ei työttömäksi. Katseeni kääntyy työllisyyskeskustelussa myös tähän lomautettujen asemaan.
Turve on saanut symboliset mittasuhteet suhteessa siihen, mitkä ovat meidän energiajärjestelmän todelliset ongelmat
Annika Saarikko
Budjettipöytään nousee myös kysymys turpeen kohtalosta.
– On ihan selvää, että turve on neuvotteluissa pöydällä. Se on tehty vihreiden toimesta selväksi, Saarikko sanoo.
Energiaturve on yksi lämmityspolttoaineista, joiden verokohtelu on kiristymässä yhteensä 100 miljoonalla eurolla.
Asiasta on sovittu jo hallitusohjelmassa, ja tästä keskusta pitää Saarikon mukaan kiinni. Turpeen verokohtelua pitää hänen mukaansa tarkastella suhteessa muihin lämmityspolttoaineisiin.
– Tämä turvekeskustelu on yksi ajan kuva. Turve on saanut symboliset mittasuhteet suhteessa siihen, mitkä ovat meidän energiajärjestelmän todelliset ongelmat, Saarikko sanoo turhautuneena.
Toistuvat kysymykset turpeesta alkavat tässä vaiheessa viikkoa jo tökkiä, hän myöntää.
Saarikko sanoo, ettei hän väheksy turpeen haittoja, mutta muistuttaa sillä tuotetun energian muodostavan lopulta vain reippaan kymmeneksen lämmöntuotannosta. Hallituksen tavoitteena on, että turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
– Asia on saanut valtavat mittasuhteet siihen nähden, että toimiala on valtavassa muutoksessa jo nyt. Kaikki ennusteet viittaavat, että muutos tulee tapahtumaan jopa nopeammin.
Myöhemmin syyskuussa alkaa jälleen uusi kierros sote-uudistuksessa, kun hallitus käy läpi lakiluonnoksesta annettuja lausuntoja.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala arvosteli uudistusta perjantaina voimakkaasti, koska se ei hänen mielestään saavuta tavoitteitaan eli paranna palveluiden saatavuutta, kavenna hyvinvointieroja tai supista menojen kasvua.
– Mikäli lakiluonnosta ei muuteta vastaamaan uudistukselle asetettuja tavoitteita, on parempi, että sote-esitystä ei eduskunnalle anneta, vaan asia palautetaan sosiaali- ja terveysministeriölle uudelleen valmistelua varten, Oksala tykitti EK:n tiedotteessa.
Saarikon mukaan tarvetta aloittaa kokonaan alusta ei ole.
– Kaikki yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset tietävät, että Suomessa on tehty sotea tosissaan toista kymmentä vuotta. Liki kaikkia malleja on jo kokeiltu. On katsottu mihin perustuslaki taipuu ja mihin löytyy poliittinen sopu, Saarikko tuohtuu.
Hallituksen nyt sopima kokonaisuus on hänen mukaansa vasta alku. Uudistuksessa lähdetään nyt liikkeelle pelkästään sosiaali- ja terveydenhoidosta sekä pelastustoimesta.
– En ole enää pitkään aikaan uskonut täydelliseen sote-uudistukseen. Suomen alueet ovat niin erilaiset, mutta myös sen takia, että uudistuksella tavoitellaan niin paljon.
Keskustakaan ei ole luonnokseen vielä täysin tyytyväinen.
Korjattavaa on Saarikon mukaan maakuntien rahoituksessa ja yksityisten palveluntuottajien asemassa.
Puolue pitää kiinni myös siitä, että Savonlinna ympäryskuntineen kuuluu Etelä-Savoon.
