Paavo Väyrynen julistaa oman tulkintansa tasavallan presidenttiä koskevasta lehtianalyysista: “Sauli Niinistö uhmaa eduskunnan tahtoa“

Politiikka

Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen on laatinut oman vastineensa koskien Iltalehden (27.1.) julkaisemaa analyysiä tasavallan presidentti Sauli Niinistön aiemmin lehdelle antamasta haastattelusta.

Väyrynen toteaa saaneensa Iltalehden jutun loppukaneetissa osakseen erityistä huomiota:

”Huomionarvoista on sekin, kuka on ollut hermostunut Niinistön antamasta ja Suomen linjan kirkastaneesta haastattelusta. Kukas muukaan kuin keskustan Paavo Väyrynen”, jutussa todetaan.

Koska Iltalehti ei ole Väyrysen mukaan kertonut, mitä hän on blogeissaan Niinistön haastattelusta kirjoittanut, Väyrynen katsoo oman vastineensa olevan paikallaan.                                                

Väyrynen kysyy kirjoituksessaan ensinnäkin, miksi Sauli Niinistö ryhtyy ilman mitään havaittavissa olevaa syytä spekuloimaan julkisuudessa turvallisuuspolitiikkamme uhkakuvilla ja Suomen suhtautumisella niihin sekä miksi Niinistö pyrkii asettautumaan lausunnoillaan eduskunnan yläpuolelle?

– Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Jos näiden valtioelinten välille syntyy ristiriita, sen ratkaisee eduskunta. Nyt Niinistö arvostelee valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistä kannanottoa ja irtisanoutuu siitä, Väyrynen toteaa.

Lisäksi Väyrynen kysyy, miksi Sauli Niinistö lausunnossaan sivuuttaa Suomen turvallisuuspolitiikan tärkeimmän tavoitteen, johon olemme pyrkineet johdonmukaisesti koko itsenäisyytemme ajan?

– Suomen ensisijainen tavoite on pysyttäytyä kaikkien sotien ja sotilaallisten selkkausten ulkopuolella. Jotta tämä olisi mahdollista, Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka ei salli aluettaan käytettävän vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, Väyrynen kirjoittaa vastineessaan.

Värynen toteaa myös, että Niinistön haastattelu ei ”kirkasta Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa”, kuten Iltalehti väitti, vaan pikemminkin se saattaa aiheuttaa aikamoista sekaannusta.

Keskustakonkari kirjoittaa Sauli Niinistön haastattelun viittaavan siihen, että hänen turvallisuuspoliittinen ajattelunsa poikkeaa sekä valtioneuvoston että eduskunnan enemmistön linjasta.

– Niinistö näyttää ajattelevan, että Suomi ei pyrkisi pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella. Hän spekuloi Suomen osallistumisella niihin.

– Oudoin kohta haastattelussa liittyi vireillä olevaan hävittäjähankintaan. Sen perusteena ei hänen mukaansa näytä olevankaan Suomen ilmatilan valvonta ja puolustaminen, vaan Suomen mukanaolo ”uhkatasapainossa”, Väyrynen toteaa.

Paavo Väyrynen ihmettelee myös Iltalehden tulkintaa, jonka mukaan vastakkain ovat Sauli Niinistö, ja se ”ulkopolitiikkaan vahvasti vaikuttava koulukunta”, johon Väyrynenkin lehden mielestä luetaan.

”Koulukuntaan kuuluvat esimerkiksi SDP:n Erkki Tuomioja, vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja keskustan Paavo Väyrynen ja Risto Volanen. Koulukunnalla on vahva tuki erityisesti SDP:ssä, vasemmistoliitossa ja keskustassa. Koulukunnan mielestä Suomen pitää pitää etäisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksissä läntiseen leiriin, tehdä vakavaa puolustusyhteistyötä mieluiten Ruotsin kanssa, lakata harjoittelemasta näkyvästi yhdysvaltalaisten kanssa, pidättäytyä virolaisten ja muiden balttien auttamisesta kriisitilanteessa ja pyrkiä ensisijaisesti ystävällismieliseen suhteeseen Venäjän kanssa.” 

– En koe kuuluvani mihinkään koulukuntaan, enkä ainakaan pidä oikeana sitä määritelmää, jonka Iltalehti koulukunnalle esittää, Väyrynen toteaa vastauksessaan.

– Asian ydin on siinä, että Niinistö tasavallan presidenttinä pyrkii asettautumaan eduskunnan yläpuolelle, hän jatkaa.

Eduskunnan olisikin Paavo Väyrysen mukaan syytä paneutua tarkkaan myös vireillä olevan hävittäjähankinnan turvallisuuspoliittisiin perusteisiin.

– Ollaanko hankkimassa koneita, jotka soveltuvat parhaimmin Suomen oman ilmatilan valvontaan ja puolustamiseen vaiko maamme mukanaoloon ”uhkatasapainossa”. Tämän harkinnan tulee vaikuttaa osaltaan siihen, mikä tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan, konkaripoliitikko huomauttaa.