Orpo ja Purra hakivat puolueilta tukea vaalikaudet ylittävälle velkajarrulle

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kävivät keskiviikkona eduskuntapuolueiden kanssa keskustelun velkajarrusta eli vaalikausien yli ulottuvasta tavoitteesta jarruttaa velkaantumista ja tervehdyttää taloutta.

Taustalla ovat uudet EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka tullaan viemään kansalliseen lainsäädäntöön. Asiaa koskeva lakiluonnos on määrä lähettää lausuntokierrokselle piakkoin ja tuoda eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lainsäädäntö tulee saattaa voimaan ensi vuoden alussa.

Uudet säännöt merkitsevät, että riippumaton arvioitsija antaa ennen vaaleja nettomenokehyksen, jonka saavuttamisesta käydään vaalikampanjan aikana poliittista keskustelua. Uusi hallitus päättäisi hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassaan keinoista, joilla velanottoa vähennetään.

Itsenäinen finanssipolitiikan valvoja eli Suomen tapauksessa talouspoliittinen arviointineuvosto arvioi, ovatko päätetyt toimet uskottavia ja onko hallitus pääsemässä tavoitteeseensa. Jos valvoja arvioi, ettei tavoitetta olla saavuttamassa olisi hallitus velvollinen esittämään korjaavia toimia tai selittämään, miksi toimia ei tehdä.

Orpo painotti, että sitoutuminen vaalikausien yli ulottuvaan suunnitelmaan on äärimmäisen tärkeä viesti ulospäin, toisaalta jäsenmaiden taloudenpitoa seuraavalle EU-komissiolle mutta myös esimerkiksi kansainvälisille luottoluokittajille, jotka arvioivat Suomen kykyä huolehtia velastaan ja taloudestaan.

– Meitä kannattelee tällä hetkellä korkeassa luottoluokituksessa vahva usko suomalaisten puolueiden kykyyn ja vastuunkantoon taloudesta. Siitä pitää pitää kiinni, ja siksi parlamentaarinen sitoutuminen tähän kokonaisuuteen on niin tärkeää, Orpo sanoi.

Purran mielestä Suomen kannattaisi määritellä pitkän aikavälin velkatavoite. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että Suomen pitäisi pyrkiä pohjoismaiselle tasolle eli 35–40 prosentin vaiheille suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä on tietenkin meille hyvin kaukainen tavoite, Purra myönsi.

Purran mukaan Suomen täytyy tulevassa taloudenpidossaan jatkaa priorisointia, kun puolustus- ja turvallisuusmenoihin tarvitaan entistä enemmän rahaa. Pelkällä talouskasvulla haasteesta ei selvitä, hän arvioi.

– Mikäli Natossa päädytään tähän viiteen prosenttiin, niin summat ovat valtavia. Eli 11,5 miljardia euroa puolustukseen ja lähes viisi prosenttia liitännäisiin menoihin, Purra laskeskeli.