Oppositio sai klapeja kamiinaan hallituksen perhevapaariidasta
Perhevapaauudistuksen kaatuminen antoi oppositiolle kättä pidempää hallituksen lyömiseen valtiopäivien avauskeskustelussa.
Suurimman oppositioryhmän SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman tulkitsi, että perhevapaiden uudistaminen ei onnistu vallassa olevalla hallituspohjalla.
– 2000-luvulla tarvittaisiin joustavampi malli, mutta tämä hallitus ei pysty sitä tekemään, Lindtman totesi.
Suomessa on Lindtmanin mukaan Pohjoismaiden jäykin ja tasoltaan alhaisin perhevapaajärjestelmä. Sen uudistamiseen tarvitaan kuitenkin toisenlainen hallituspohja.
Toisaalta pienimmän oppositioryhmän kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kiitteli vuolaasti epäonnnistuneen ja kustannuksia lisäävän mallin kaatumista.
Räsänen muistutti kristillisdemokraattien kaataneen viime vaalikaudella hallituksessa kaikki lukuisat yritykset leikata kotihoidon tukea.
– Oli varsin ristiriitaista, että tasa-arvon edistämiseksi tehtiin malli, joka tosiasiallisesti olisi leikannut naisten tuloja ja samalla naisten oikeutta perhevapaisiin.
Räsäsen mukaan salissa kuullut puheenvuorot kertovat siitä, että kotihoidon tuki on myös tulevaisuudessa tulilinjalla.
– Sen takia toivon, että seuraaviin hallitusneuvotteluihin löytyisi sellainen taho, joka on valmis puolustamaan kotihoidon tukea.
Sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa uudistuksen kaatanutta keskustaa vimmalla hakanneet kokoomuksen edustajat jättivät hallituskumppanin sättimisen nyt vähemmälle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen näkikin, että asiassa kannattaa katsella jo eteenpäin. Kokoomuskonkari Ben Zyskowicz tyytyi sanomaan, että jokaisen perheen pitää saada itse valita, miten lapsensa hoitaa.
– Mutta yhteiskunnallisina päättäjinä, lainsäätäjinä, meillä ei voi olla mitään muuta lähtökohtaa kuin tasa-arvon edistäminen, hän painotti.
Kokoomuksen Sofia Vikman ja Sari Sarkomaa yrittivät elvyttää uudistusta tarjoamalla sitä parlamentaariseen valmisteluun. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti ehdotuksen noteeraamatta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertasi vielä keskustan näkökulman uudistukseen: keskusta lähtee lasten ja perheiden tarpeesta. Jotta hyvä uudistus voidaan toteuttaa, sille on turvattava myös riittävä rahoitus.
– Nyt valmisteltu uudistus olisi ollut isolle osalle perheistä, etenkin pienituloisille perheille leikkaus toimeentuloon, ja tätä emme keskustan piirissä hyväksyneet.
Kaikkosen mukaan Suomessa on erinomainen varhaiskasvatusjärjestelmä, ja on myös erinomaista, että perheet voivat niin halutessaan hoitaa lapsia myös kotona.
– Kotihoidon tuki mahdollistaa tämän. Ja tämän vaihtoehdon olemassaoloa me kyllä myös jatkossa haluamme puolustaa.
Kevään merkittävimmän lakihankkeen, tiedustelulakien kokonaisuuden poliittiset askelmerkit eivät vielä juuri valottuneet.
Iso kysymys sisällön ohella on, käytetäänkö lain säätämiseen viiden kuudesosan enemmistön edellyttävää säätämisjärjestystä. Uuden perustuslain oloissa niin ei ole vielä tehty.
Oppositiosta vain pieni kristillisdemokraattien ryhmä ilmoitti suoralta kädeltä valmis lakien säätämiseen nopealla aikataululla.
Hämmennystä herätti tiedustelulakien puolesta muuten puhuvien perussuomalaisten Juho Eerola, joka kyseenalaisti turhan kiirehtimisen asiassa ja näki maahanmuuttopolitiikan kiritysten ajavan saman asian.
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini kyseli, mitä salista jo poistunut Eerola oikein tarkoitti.
– Tämä tiedustelulakien tarpeellisuus on aivan ehdoton, ja tämä yhteisymmärrys olisi saatava nopeasti voimaan, jotta voimme ehkäistä uhkia tehokkaasti. Tämä on se kiireellisyys, joka on perusteltua.
Soinin mukaan uudistus on erittäin tärkeä, eikä siinä ole sijaa puoluepolitikoinnille.
– Toivon, että SDP etenkin ymmärtää vastuunsa tässä. Te olette temppelin harjalla siinä, pystytäänkö tämä viemään kiireellisesti läpi, Soini vetosi.