Oppivelvollisuutta pidentävä laki tulee voimaan kuun alusta – toistatuhatta peruskoulun päättänyttä nuorta ei ole vielä saanut valtakunnallisista hauista koulutuspaikkaa

Toistatuhatta nuorta on Opetushallituksen tietojen mukaan vielä vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa, kun uusi oppivelvollisuuslaki on tulossa voimaan ensi kuun alusta alkaen.

Opetushallitus kertoi kesäkuun puolivälissä toisen asteen koulutusvalintojen tuloksista. Erityisasiantuntija Katariina Männikön mukaan tuolloin vajaat 3  000 perusopetuksen päättänyttä nuorta oli valtakunnallisissa hauissa jäänyt vailla paikkaa toisen asteen, nivelvaiheen tai valmentavaan koulutukseen.

–  Kuukaudessa tilanne on mennyt paljon eteenpäin, ja monelle hakijalle on tullut paikka varasijalta. Nyt ilman paikkaa on vajaa 1  500 hakijaa, Männikkö sanoo STT:lle.

Lopullinen tilanne selviää Männikön mukaan elokuun lopulla, jolloin perusopetuksen järjestäjät ilmoittavat kunnille nuoret, joille ei ole järjestynyt koulutuspaikkaa. Paikkojen kartoittaminen jatkuu edelleen.

–  Jos oppivelvollinen ei ole saanut kesän alussa paikkaa, perusopetuksen järjestäjä ohjaa ja valvoo kesän aikana. Jos vielä kesän jälkeenkään ei ole opiskelupaikkaa tai keskeyttää, ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy nuoren asuinkunnalle.

Männikkö vielä lisää, että osa nuorista on hakeutunut opiskelemaan valtakunnallisten yhteishakujen ulkopuolelta.

Niiden lisäksi oppilaitoksilla on omia hakuja. Esimerkiksi kansanopistot voivat tarjota oppivelvollisille vuoden mittaista opintolinjaa. Saamelaiset puolestaan voivat suorittaa oppivelvollisuutta myös omalla saamen kielen ja kulttuurin linjalla.

Viime vuonna valtakunnallisissa hauissa ilman opiskelupaikkaa oli kesän päätteeksi jäänyt vajaa 900 perusopetuksen päättänyttä. Männikön mukaan heistä arviolta muutama sata hakeutui kansanopistoihin.

Viime kädessä asuinkunta on velvollinen osoittamaan nuorelle koulutuspaikan nivelvaiheen koulutuksessa. Niihin kuuluu esimerkiksi kymppiluokka. Useat kunnat voivat tarvittaessa järjestää palvelun yhteistyönä.

–  Kunnan täytyy huolehtia tehtävästä, joka sille on annettu, Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo.

Vuoden kuluttua erilaiset nivelvaiheen koulutukset on tarkoitus yhdistää.

Männikkö korostaa, että oppivelvollisuuden laajentamisella tarkoitus on pitää huolta siitä, että joka vaiheessa jollakulla on vastuu oppivelvollisesta.

Ensi vuonna kansanopistojen vapaan sivistystyön haku on tarkoitus pitää yhtä aikaa valtakunnallisten yhteishakujen kanssa, jotka tänä vuonna pidettiin ensi kertaa yhtä aikaa. Näin oppivelvolliselle tarkoitettuihin koulutuksiin voi hakeutua yhden haun kautta, Männikkö kertoo.

–  Kun oppivelvollisuus laajenee, haluttiin samalla tarkastella sitä, mikä on sujuvaa hakukäytäntöjen kannalta, Männikkö sanoo.

Sekä Männikkö että Päivärinta sanovat, että vielä on liian varhaista arvioida lakipäivityksen vaikutuksia tai niiden onnistumista.

–  Sitten kun nuoret esimerkiksi keskeyttävät opintojaan toiselta asteelta, siinä ehkä tulee suurempia muutoksia, joissa testataan, miten tieto kulkee, vastuut järjestetään ja nuoret saadaan pysymään mukana, Päivärinta sanoo.

Uudistetussa laissa ei määritetä seuraamuksia nuorelle, jos tämä jää vaille koulutuspaikkaa. Sen sijaan nuoren huoltaja voidaan tuomita sakkoon, jos tämä laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen uudesta oppivelvollisuuslaista viime vuonna.

Laki jatkaa oppivelvollisuutta siihen asti, että nuori täyttää 18 vuotta. Lisäksi toisen vaiheen opinnoista tulee oppilaalle maksuttomia.

Uusi laki tulee voimaan elokuun alusta, mutta velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa tuli voimaan jo vuoden alussa. Laajennus astuu voimaan ikäluokka kerrallaan.

Kun uudistusta valmisteltiin, Kuntaliitto piti esillä kuntien esittämää kritiikkiä aiheesta. Kuntaliitto ei pitänyt laajaa uudistusta tarpeellisena, minkä lisäksi se kritisoi aikataulua liian kireäksi ja rahoitusta riittämättömäksi.

Päivärinnan mukaan kunnat ja koulutuksen järjestäjät kuitenkin suhtautuvat säädetyn lain velvoitteisiin asianmukaisesti.

–  Maksuttomuus alkaa toisen asteen koulutuksen osalta, ja kunnat ovat jo tehneet siihen liittyviä hankintoja, hän sanoo.