Onko jotain tehty väärin tai onko asioita jätetty tekemättä? – Näin keskustan kansanedustajat tulkitsevat puolueen kannatusalhoa
Keskustan eduskuntaryhmä aloittaa vaalikauden viimeisen syksyn kesäkokouksesta Porista. Kansanedustajat iloitsivat jälleennäkemisistä kesän jälkeen, mutta puolueen kannatustilanne sai heidät pohtimaan lopuillaan olevaa vaalikautta kriittisestikin.
Keskustan kannatus oli viimeisimmässä Ylen mittauksessa 11 prosenttia. Kannatukseen on tullut laskua 2,5 prosenttiyksikköä huhtikuusta lähtien, mutta kannatus on pysynyt matalalla koko vaalikauden.
Onko jotain tehty väärin tai jätetty tekemättä? Suomenmaa kysyi tätä keskustalaisilta kansanedustajilta gallupissa.
Hanna Huttunen:
”Hukumme viestimme kanssa muiden puolueiden joukkoon. Olemme olleet kauhean kuuliaisia hallituskumppaneillemme ja liian varovaisia sen suhteen, että emme pahoita kenenkään mieltä. Pidämme sitä viiden puolueen nippua kasassa.
Huomaan itsessäni sen saman, että minulla on vahvoja mielipiteitä monista asioista, mutta ärsytyskynnyksen täytyy olla todella korkealla, jotta uskallan päräyttää ne ääneen.
Sisimmässäni tiedän, että olemme oikealla asialla. Tappelemme asioista hallituksen sisällä, mutta se ei näy ulospäin, koska olemme niin kilttejä.
Varmasti keskustan kannattajat odottaisivat, että profiloituisimme vahvemmin omilla kysymyksillämme. Ne kysymykset eivät ole ydinfysiikkaa vaan perusasioitamme, joita ovat kotimainen ruoka, omavaraisuus, liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja turvallisuus.
Ne ovat juuri niitä asioita, jotka ovat nyt päällimmäisenä kaikkien mielissä.”
Hanna Kosonen:
”Varmasti meidän tulisi pitää paremmin esillä sitä, miten hyvin esimerkiksi yrittäjien asioita on lopulta hallituksessa hoidettu. Yhdessäkin kansainvälisessä vertailussa Suomi oli noussut maailman kolmanneksi parhaaksi maaksi yrittäjille, mutta tunnelma on täällä toisenlainen. Politiikka on kuitenkin aika paljon mielikuvapolitiikkaa.”
Arto Pirttilahti:
”Ehkä se on sitten väärin tehty, että emme ole osanneet kertoa enemmän siitä, mitä olemme saaneet hallituksessa aikaan.
Keskustaa kohtaan on paljon häiriöviestintää sosiaalisessa mediassa. Jos (pääministeri) Sanna Marin bilettää, se on meidän vikamme, että keskusta hyväksyy sen. Keskustaa sanotaan myös vihreiden ja vasemmistoliiton aisankannattajaksi.
Eli hyviä tuloksiamme dissataan, ja jos jotain negatiivista tapahtuu, niin sekin on meidän sylissämme.”
Hyviä tuloksiamme dissataan, ja jos jotain negatiivista tapahtuu, niin sekin on meidän sylissämme.
Arto Pirttilahti
Esko Kiviranta:
”Olemme toteuttaneet hallitusohjelmaa, joka oli keskustan kannalta historiallisen hyvä. Olosuhteet huomioiden asiat ovat menneet hyvin. Työllisyystilanne on edelleen huippuhyvä.
Miksi tämä ei näy keskustan kannatuksessa? Sen kun tietäisi, niin asia olisi ratkaistu. Se mistä olen huolissani, on valtion runsas velkaantuminen ja tulossa oleva taantuma.”
Joonas Könttä:
”Meillä ei ole ihmisten keskuudessa nyt sellaista luottamusta, johon olemme normaalisti tottuneet. Siitä ei pääse nyt yli eikä ympäri.
Pohjalla on varmastikin mielikuva siitä, että keskusta on väärässä porukassa hallituksessa. Hyviäkään päätöksiämme ei liitetä keskustaan, ja se on meille iso ongelma.”
Katri Kulmuni:
”Jos olisimme tunnistettavia meille perinteisissä asioissa kuten tasa-arvoisessa Suomen kehittämisessä ja vastuullisessa talouspolitiikassa, keskustan tilanne voisi olla parempi.
Tämä kannatusalho on jatkunut koko vaalikauden, eikä siitä kannata ketään muuta syyttää kuin keskustaa ja katsoa peiliin siinä, mitä puolue voisi tehdä enemmän. Kovaa työtä se vaatii.
Hallituksessakin on toki jouduttu tekemään päätöksiä, jotka eivät ole tyypillisintä keskustaa. Toisaalta hallitus selvinnyt toistaiseksi hyvin koronan hoidosta ja Ukrainan sodan vaikutuksista.
Kannan itse kuitenkin eniten huolta siitä, että vuoteen 2026 asti Suomen talous on vahvasti alijäämäinen. Samat asiat eli korona ja Ukrainan sota ovat koetelleet myös Ruotsia ja Tanskaa, mutta niissä ei ole tällainen taloustilanne.”
